Työelämää kehitetään yhdessä 

Työelämän kehittämisessä yhteistyö eri verkostoissa ja kumppaneiden kanssa on tärkeää.  Tärkeitä verkosto- ja yhteistyökumppaneita olivat kunta-alan pääsopijajärjestöjen lisäksi muun muassa Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus, Tapaturmavakuutuskeskus, sosiaali- ja terveysministeriö ja Keva. 

Yhdessä tekeminen luo vahvan pohjan uudelle yhteistyölle, josta hyvänä esimerkkinä on keväällä käynnistynyt Soteliiderit-hanke. KT:n Soteliiderit-hanke jatkaa maakunta- ja sote-uudistuksen HR-vastuuvalmistelijoiden verkoston työtä tehtävänään tukea sote-työnantajien muutosjohtamista, strategista henkilöstöjohtamista ja kehittämistyötä. Hanke toteutetaan yhteistyössä kuntien ja sote-kuntayhtymien kanssa.   

Kuntajärjestöt edistävät kuntajohtamista  

Kuntajärjestöjen keskinäistä yhteistyötä kehitetään Kuntayt5 -toiminnan kautta. Kuntayt5-ryhmään kuuluvat KT, Avaintyönantajat Avainta ry, Suomen Kuntaliitto, Keva ja Kuntarahoitus. 

Toimijat järjestivät yhdessä jo viidettä kertaa Kuntien yritys- ja konsernijohtamisen foorumin maaliskuussa, sekä käynnistivät viidennen kunta-alan esimiesten johtamisvalmennus EKJ-ohjelman marraskuussa.  

Kuntakonsernien johtamisen kehittämistä moninaisten haasteiden keskellä edistettiin toteuttamalla Toimintakykyiset kuntakonsernit -hanke.   

FCG Talent Oy:n toteuttamaa opiskelija- ja oppilaitosmarkkinointia tuettiin työvoiman saannin turvaamiseksi kunta-alalle. 

Tavoitteena tuloksellisesti toimivat ja kehittyvät julkiset palvelut 

Työelämän kehittäminen on merkittävä osa työmarkkinaosapuolten eli työnantajajärjestö KT:n ja henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen valtakunnallista yhteistoimintaa. Kunta-alalla yhteistyöllä on vahvat perinteet ja yhä parempaan työelämään pyritään yhteistyöllä. 

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet yhdessä ovat aktiivisesti mukana edistämässä työn sisältöjen, toimintatapojen ja organisointitapojen kehittämistä. Tavoitteena on, että tuloksellisesti toimivat ja kehittyvät julkiset palvelut säilyvät myös jatkossa suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ytimessä. 

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt käynnistivät syksyllä 2018 kunta-alan työn murroksen seurannan ensimmäisenä toimialana Suomessa. Työn murroksen seurannasta saatiin toimintavuoden keväällä ensimmäisiä tuloksia. Työn murroksen seurannan ohessa käynnissä on muun muassa yhteinen kunta- ja maakunta-alan työelämän kehittämishanke Kunteko 2020, joka nostaa esiin työelämän hyviä käytäntöjä ja kiinnostavia ratkaisuja. 

Työelämä 2020 -strategia yhdisti työelämätoimijat

Valtakunnallinen Työelämä 2020 -hanke toteutettiin vuosina 2013–2019. Hankkeen taustalla oli kolmikantaisesti laadittu työelämästrategia, jonka tavoitteena oli Euroopan paras työelämä. KT osallistui aktiivisesti valtakunnallisen Työelämä 2020 -strategian toteuttamiseen muun muassa sen ohjaus- ja valmistelutyöryhmissä sekä Kunteko-ohjelman kautta. 

Hankkeesta tehdyn arvioinnin mukaan suomalainen työelämä on nyt monilta osin paremmassa tilassa kuin hankkeen alussa. Keskeinen onnistumisen edellytys hankkeen toteutukselle oli se, että työmarkkinajärjestöt ja muut keskeiset työelämän toimijat olivat sitoutuneita siihen. Kunta-alalla yhteistyö jatkuu vielä vuoden 2020 loppuun KunTeko-ohjelman kautta. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja Työelämä 2020 -hankkeen kaltaista kehittämistoimintaa tarvitaan muutoksiin vastaamiseksi. 

Yhteinen ehdotus työelämän kehittämiseksi vuoteen 2030 

Työmarkkinakeskusjärjestöt julkaisivat huhtikuussa ehdotuksen suomalaisen työn kehittämisohjelman  käynnistämisestä. 

Suomalaisen työn kehittämisohjelmalla tuettaisiin työpaikkojen uudistumista työn ja teknologian murroksessa sekä vauhditettaisiin digitalisaation hyödyntämistä. Tavoitteena on parantaa työn tuottavuutta ja työhyvinvointia, vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä sekä edistää uusien työpaikkoja ja työtehtävien syntymistä. Tavoitteeseen päästään tukemalla ja kannustamalla eri tyyppisiä työyhteisöjä ja verkostoja uusien toimintatapojen ja osaamisen kehittämiseen sekä vahvistamalla luottamuksen ja yhdessä kehittämisen toimintakulttuuria. 

Ohjelman perustaksi päivitetään työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2030 yhdessä  työmarkkinajärjestöjen, työelämäkysymyksissä toimivaltaisten ministeriöiden sekä työelämäinstituutioiden, kuten Business Finland, Työterveyslaitos, ETLA ja Palkansaajien tutkimuslaitos, kanssa.  Ohjelma edistäisi toimialaliittojen yhteisiä ja toimialarajat ylittäviä hankkeita, joilla rakennetaan korkealaatuista ja tuottoisaa tulevaisuuden digitaalista työelämää. 

Kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuudet tukea osaamista ja jatkuvaa oppimista varmistettava

Opetus- ja kulttuuriministeriön helmikuussa asettaman jatkuvaa oppimista koskevan työryhmän ja ohjausryhmän tehtävänä oli laatia kuvaus jatkuvan oppimisen toimintamallista ja periaatteista sekä tehdä ehdotukset, joilla vahvistetaan kannusteita työuran aikaiseen opiskeluun, lisätään osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuutta, parannetaan työn ja opiskelun yhteensovittamista sekä kohdennetaan koulutusta digitalisaation ja työn murroksen aloille.  

Jatkuvan oppimisen työryhmä esitti väliraportissaan toukokuussa aikuiskoulutukselle kokonaisuudistusta, joka koskisi kaikkia toimialoja, koulutustasoja ja oppimismuotoja. Elinikäisen oppimisen kehittämisessä on varmistettava kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuudet henkilöstön osaamisen ylläpitoon ja jatkuvan oppimisen toteuttamiseen. KT:n tavoitteena oli, että seuraavan hallituskauden aikana valmisteltaisiin kaikkia toimialoja koskeva työn kehittämisohjelma, joka tukisi ja vauhdittaisi työpaikkojen omaa uudistus- ja kehittämistyötä. 

 

Kehittämisohjelmat

Toimintavuonna jatkuivat työelämän kehittämisohjelma KunTeko 2020, ja Soteliiderit käynnistyi tukemaan sotetyönantajien johtamista muutoksessa.

Työnantajaverkostot

KT:llä on lukuisia työnantajaverkostoja, joihin kuuluu kuntien ja kuntayhtyminen asiantuntijoita.