Uutta lainsäädöntöä ja lainsäädännön muutoksia

Toimintavuonna tuli voimaan lakimuutoksia, joilla on merkitystä kunta-alan palvelussuhteisiin. Toimintavuonna myös valmistauduttiin seuraavan vuoden alussa voimaan tulevaan uuteen työaikalakiin.

Uuden työaikalain voimaantuloon valmistauduttiin 

Eduskunta hyväksyi toimintavuoden maaliskuussa uuden työaikalain, joka tuli voimaan vuoden 2020 alusta. Työaikalain siirtymäsäännöksen mukaan työnantaja saa soveltaa työehtosopimuksen laista poikkeavia määräyksiä työehtosopimuksen voimassaolon päättymiseen saakka. 

Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa on laajasti sovittu työaikaa koskevista määräyksistä. KVTES 2018–2019:n työaikaa koskevia sopimusmääräyksiä noudatetaan sopimuskauden loppuun 31.3.2020 asti. 

Eräät työaikalain säännökset tulivat sovellettaviksi kunnissa ja kuntayhtymissä vuoden 2020 alusta lukien.  KT ja pääsopijajärjestöt laativat yhteisen muistion näiden säännösten soveltamiseen.  

Toimintavuonna sopijaosapuolet arvioivat työaikalain vaikutuksia kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin ja valmistelivat sopimuksiin tarvittavia päivityksiä. 

Vuosilomalakiin muutoksia  

Huhtikuussa tuli voimaan muutoksia vuosilomalakiin. Kunta-alan sopijaosapuolet neuvottelivat lain edellyttämistä sopimusmuutoksista kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin. 

Muutoksia sovittiin KVTES 2018–2019:n ja TTES 2018–2019:n eräisiin vuosilomamääräysiin. KVTES:n vuosilomaluvun sopimusmääräyksiä sovelletaan myös lääkärisopimuksessa ja teknisten sopimuksessa.  

Muutokset koskevat työkyvyttömyyden vaikutusta viranhaltijan tai työntekijän ansaitseman vuosiloman pituuteen ja työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman antamisajankohtaa. 

Uusia vuosilomamääräyksiä sovellettiin 1. huhtikuuta 2019 alkaneelta ja sen jälkeisiltä lomanmääräytymisvuosilta ansaittavaan vuosilomaan.  

Uusi lukiolaki huomioidaan sopimusmääräyksissä  

Elokuun alussa tuli voimaan lukiolaki. Samaan aikaan tulivat voimaan myös lukion vuosityöajassa työskentelevän erityisopettajan palvelussuhteen ehdot, johon vaikutti pitkälti uusi lukiolaki. Toimintavuonna tarkasteltiin uuden lain vaikutuksia OVTES 2018—2019:n sopimusmääräyksiin. Tarvittavia muutoksia sopimusmääräyksiin pyritään tekemään seuraavalla sopimuskierroksella, kun on tiedossa enemmän lain vaikutuksista lukio-opetukseen. Tärkeimmät lain muutokset tulevat voimaan vasta 1.elokuuta 2021. Uuden lain mukaan yhä suurempi osa opetuksesta tehdään eri aineiden opettajien yhteistyönä, jolloin eri opetusvelvollisuudet eri aineissa eivät ole enää välttämättä lainkaan perusteltuja 

Viranhaltijalakiin muutoksia 

Kunnalliseen viranhaltijalakiin tuli kaksi muutosta vuoden 2019 alussa. Muutokset koskivat pitkäaikaistyöttömän ottamista määräaikaiseen virkasuhteeseen ja koeajan pidentämistä.  Muutokset olivat vastaavanlaiset kuin vuoden 2017 alussa voimaantulleessa työsopimuslaissa.   

Uuden säännöksen mukaan pitkäaikaistyötön voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen ilman viranhaltijalaissa säädettyjä määräaikaisuuden perusteita kuten esimerkiksi sijaisuus.  

Toinen muutos koski koeajan pidentämistä silloin, kun viranhaltija on koeaikana ollut poissa työstä työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi.  

Taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanotun viranhaltijan takaisinottoaika ei lyhentynyt. Se on edelleen yhdeksän kuukautta. 

Yhtiöittämisvelvoite voimaan työterveyshuollossa 

Toimintavuoden alussa tuli voimaan kuntalain 126 §, jonka mukaan kunnalla on yhtiöittämisvelvoite alueen yrityksille tarjottavissa työterveyshuoltopalveluissa silloin, kun kunta tarjoaa lakisääteisten ennaltaehkäisevien työterveyshuoltopalvelujen lisäksi myös sairaanhoidon palveluja ja toimii kilpailutilanteessa markkinoilla  

Yhtiöittämisvelvoite ei koske kunnan omalle henkilöstölle järjestettäviä työterveyshuollon palveluita. Nämä palvelut kunta voi järjestää joko itse, yhdessä muiden työnantajien kanssa tai ostamalla palvelut ulkoiselta palveluntuottajalta. 

Aktiivimalli käytössä vuoden loppuun 

Työttömyysturvassa otettiin käyttöön vuoden 2018 alusta aktiivimalli, jossa työttömän oli täytettävä niin sanottu aktiivisuusehto. Ehdon täyttymistä tarkasteltiin kolmen kuukauden välein. Jos työtön ei täyttänyt aktiivisuusehtoa, hänen työttömyysetuuttansa leikattiin. 

Huhtikuun alusta lähtien kuntien järjestämä työllisyyttä tukeva toiminta kerrytti aktiivisuutta. Hallitus laajensi asetuksella niiden toimijoiden joukkoa, joiden järjestämään toimintaan osallistuminen hyväksyttiin aktiivimallin edellyttämäksi aktiivisuudeksi. 

Aktiivimallista luovuttiin vuoden 2020 alusta alkaen. Kela ja työttömyyskassat eivät enää seuraa työttömyysetuuden saajan aktiivisuutta eivätkä vähennä työttömyysetuutta.