Työn murros kunta-alalla

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet käynnistivät kunta-alan työn murroksen seurannan ensimmäisenä toimialana Suomessa. Keväällä toteutettiin ensimmäinen seurantakierros. 

Seurannassa rakennettiin kuntaorganisaatioiden johdon, kehittäjien ja henkilöstön kertomusten avulla kokonaiskuvaa työn muutoksista ja siitä, mitä eri alojen työpaikoilla on parhaillaan suunnitteilla. Ryhmäkeskusteluihin ja seurantakyselyyn osallistui yli tuhat kunta-alan ammattilaista ja asiantuntijaa.  

Työn murroksella tarkoitetaan vuosia ja vuosikymmeniä kestävää muutosta kohti uudenlaista ja monipuolisempaa työn maailmaa. Työn murros muuttaa töiden sisältöä, toimintatapoja ja työn organisointia. Myös tarvittava osaaminen muuttuu. Uusien ammattien ja tehtävien syntyessä osa aiemmista tehtävistä häviää tai siirtyy muulla tavoin hoidettavaksi. 

Seurantatulosten avulla on pyritty nostamaan esiin työn murroksesta julkisen työn merkitys ja työpaikkojen todellisuus ja haetaan eväitä kuntatyön kehittämiseen ja yhteiseen edunvalvontaan. Vaikuttava, jatkuvasti kehittyvä ja kustannustehokas julkinen sektori on Suomelle ja kansalaisille yhtä tärkeä kuin vientisektorin menestys.  

Ensimmäisen seurantakierroksen tuloksia 

Muutos on ennakoitua suurempaa 

Työn murros etenee kunta-alalla odotettua nopeammin. Muutokset töiden sisällöissä ja toimintatavoissa näkyivät selvästi kaikilla aloilla ja ammattiryhmissä. Toimintatavoilla tarkoitetaan sitä, miten työskennellään yhdessä toisten ihmisten kanssa ja miten työssä hyödynnetään digitalisaatiota ja muuta uutta teknologiaa. Merkittäviä muutoksia työssä olivat aiheuttaneet myös muutokset asiakaskunnan tarpeissa esimerkiksi kotihoidossa ja peruskouluissa. Lisäksi säädösmuutokset olivat saaneet julkisilla aloilla aikaan isoja muutoksia, esimerkkinä ammatillisen koulutuksen reformi.  

Yksin teknologia ei muuta työn sisältöä tai toimintatapoja 

Yllättäen työn murros näkyi seurannan tuloksissa selvimmin juuri työn sisältöjen ja toimintatapojen muutoksina, ei niinkään esimerkiksi digitalisaation käyttöönottona. Vasta uuden teknologian soveltaminen ja siihen liittyvät toimintatapojen uudistukset tuovat tavoitellut hyödyt.  Uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöönoton merkitys asiakkaille ja henkilöstölle arvioitiin tyypillisesti suureksi tai erittäin suureksi. 

Tulosten mukaan uudistuksissa on kuunneltava johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä. Tarvitaan hyvää johtamista, esimiestyötä ja työntekijöiden osallistumista. Ihminen – asiakas ja työntekijä – pitää nostaa työn ja teknologian murroksessa keskiöön, kun halutaan onnistua.  

Poimintoja tuloksista toimialoittain: Mitä nostaisit merkittävimmäksi uudeksi asiaksi työn murroksessa? 

Kirjastot 

  • Omatoimikirjastot 
  • Digiopastuksen lisääntymisen, digitaalisten aineistojen käytön ja digitalisaation hyödyntämisen 

Vanhusten kotihoito 

  • Moniammatillisuus: Kotihoidossa työskentelee monien ammattien edustajia, jotta pystytään tuomaan tarvittavat palvelut ja hoito kotiin saakka 
  • Henkilökunta saa etäyhteyden asiakkaaseen 
  • Henkilöstö osallistuu aktiivisesti oman työnsä ja palvelujen kehittämiseen 
  • Reaaliaikainen asiakastieto lisää turvallisuutta ja parantaa palvelun laatua 
  • Kotihoidon asiakas voi itse valita digitaalisista palveluista itselleen sopivimmat ja häntä tuetaan niiden käytössä 

Sosiaali- ja terveyskeskukset 

  • Mahdollisuus etäasiointiin, esimerkiksi ajanvaraukset, terveysneuvonta ja lääkereseptien uusiminen ovat mahdollisia myös netin kautta 
  • Prosessit ja hoitoketjut on kuvattu ja niitä kehitetään potilaiden ja terveyden näkökulmasta paremmin toimiviksi 
  • Yhteistyö: Lääkärit, hoitajat, sosiaalihuollon henkilöstö ja muu henkilöstö miettivät yhdessä, miten palvelut turvataan alueen väestölle ja miten niitä kehitetään asiakkaiden kannalta paremmin toimiviksi 

Sairaalat 

  • Yhteistyön kulttuuri hyvän hoidon takeena 
  • Tekoäly auttaa valvomaan varhaisia oireita, diagnosoimaan sairauksia, neuvomaan terveellisissä elämäntavoissa ja kannustamaan niihin 
  • ”Työpaikan kehitysmyönteinen ilmapiiri! Vaikeaa on kehittää, jos muutosvastarinta on suurta ja kaikkea vastustetaan. Silloin muutokset jäävät paperille ja muistioihin, eivätkä oikeasti siirry osaksi arjen kenttätyötä. Kehittämismyönteisessä ilmapiirissä on ihana tehdä töitä!” 

Sosiaalityö 

  • Toimiva yhteistyö eri toimijoiden kesken: Laaditaan asiakkaalle yksi kaikkien toimijoiden yhteinen palvelusuunnitelma hänen itsensä määrittelemiin elämänhallinnan haasteisiin ja voimavaroihin. Suunnitelmaa toteutetaan moniammatillisesti 
  • Ennalta ehkäisevä sosiaalityö: On satsattu tuntuvasti ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön, esim. kasvatus- ja perheneuvoloissa, lastensuojelussa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa 
  • Palvelut viedään sinne, missä ihmiset ovat (esim. etsivä nuorisotyö kaduilla ja netissä) 

Peruskoulut 

  • Digitaitojen käyttö ja käytön opetus 
  • Oppilaan vahvuuksien ja kykyjen (ja ohjauksen ja tuen tarpeen) parempi huomioiminen opetuksessa ja resursoinnissa 
  • Lasten osallisuus ja vastuun ottaminen omasta oppimisesta 
  • Oppilashuollon matalan kynnyksen palvelut  
  • Yhteisopettajuus, esimerkiksi parityöskentely, joka uudistaa perinteistä yksinopettamisen mallia 

Ammatillinen koulutus 

  • Käytetään digitaalisia oppisisältöjä ja alustoja. Ne mahdollistavat myös opiskelun työn ohessa ilman paikka- ja aikasidonnaisuutta 
  • Kokonaisten tutkintojen sijaan suoritetaan yhä enemmän tutkinnon osia 
  • Ohjausta ja/tai opetusta järjestetään myös kesäisin ja virka-ajan ulkopuolella. 

Lukiot 

  • Yhteisopetuksen ja parityöskentelyn, jotka ovat merkittävästi perinteisestä poikkeavia opetustapoja 
  • Uudet opetusmenetelmät ja tavat oppia 
  • Tekoälyn tai pelilliset opetusohjelmat, jotka tarjoavat välittömän palautteen oppimisesta 
  • Yhteistyön toisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja työelämän kanssa 
  • Digitalisaation kokonaisuutena 

Kehittyvä ja innovatiivinen kuntatyö 

  • Yhdessä kehittäminen: johto, esimiehet ja henkilöstö kehittävät yhdessä 
  • Johdon tuki: Meillä on lupa kehittää ja lupa epäonnistua, ja johtaminen tukee kehittämistä 
  • Asiakaskokemuksen parantaminen: toimintaprosesseja ja palveluketjuja kehitetään asiakkaan ja/tai vaikuttavuuden näkökulmasta paremmaksi 
  • Uusi teknologia: Pohdimme ennakkoluulottomasti uudenlaisia toimintatapoja, joita digitalisaatio ja uusi teknologia mahdollistavat 
  • Henkilöstöstä huolehtiminen: Kun kehitämme kuntatyötä, huolehdimme samanaikaisesti henkilöstön hyvinvoinnista 

Asiakaslähtöiset kuntapalvelut 

  • Huolehdimme, että asiakkaan arvokkuuden tunne säilyy ja että hänen yksilölliset tarpeensa ja toivomuksensa otetaan huomioon, kun teemme häntä koskevia päätöksiä. 
  • Tasavertaisuus: Asiakkaan elämänvaiheesta ja -tilanteesta huolimatta ammattilaiset osaavat toimia vuorovaikutuksessa hänen kanssaan, siten että kumpikin tulee kuulluksi. 
  • Hyvä vuorovaikutus ja byrokratian torjunta: Kuuntelemme asiakkaiden palautteita ja kehittämisehdotuksia. 
  • Digitaalisia palveluja kehitetään palvelujen saatavuuden parantamiseksi. 
  • Digitaalisia palveluja kehitetään palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. 
  • Avoimuus ja viestintä: Tehdyt ratkaisut perustellaan asiakkaille, myös se, ettei tehdä asialle mitään. Kun kehitetään palveluita, viestitään, mitä ollaan tekemässä. 

Monimuotoiset työyhteisöt 

  • Rakennamme tietoisesti vetovoimaisia ja ilmapiiriltään hyviä työyhteisöjä, joihin on hyvä tulla mukaan 
  • Panostamme perehdyttämiseen ja uusien työntekijöiden, harjoittelijoiden ja opiskelijoiden hyvään vastaanottamiseen ja ohjaukseen 
  • Panostamme työn ja muun elämän yhteensovittamiseen 

Kaikki tulokset on koottu KT:n verkkosivuille. Tulosten joukossa on muun muassa 21 kuvausta murroksen etenemisestä eri toimialoilla ja teemoissa.  

Työn murroksen seurantaa jatketaan 

Työn murros ei ole päättymässä. Monen uuden teknologian, kuten tekoälyn ja robottien merkittävämmät vaikutukset työhön ovat vielä edessäpäin. Työn murros etenee eri tavoin eri toiminnoissa ja ammateissa.  

Työn murroksen seuranta ja asiantuntijoiden tapaamiset jatkuvat. Seurannan tuloksia tarkastellaan työmarkkinaosapuolten yhteisissä työ- ja neuvotteluryhmissä. Seuraava isompi seurantakierros on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2021.