Maakunta- ja soteuudistustyössä rakennettiin pohja yhdessä tekemiseen

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun liittyen KT tarjosi muutostukea maakuntien HR-valmistelijoille muun muassa henkilöstön siirtymiseen ja sijoittamiseen, henkilöstövoimavarojen johtamiseen, yhteistoimintaan ja palkkausjärjestelmien kehittämiseen liittyvissä asioissa.  

Hallituksen erotessa maaliskuussa aloitettiin valmistelun alasajo sekä maakunnissa että valtakunnallisesti. Uudessa hallitusohjelmassa päätettiin jatkaa sote-uudistuksen valmistelua nykyorganisaatioiden toimesta sisältöjä ja palveluja kehittäen. Lainsäädännön valmistelu jatkui pääosin valtiovetoisesti. Kuitenkin KT:n edustajia nimettiin henkilöstöjaokseen, jonka tehtävänä on valmistella uudistuksen henkilöstöä koskevaa lainsäädäntöä. Jaos ei kokoontunut syksyn 2019 aikana. 

Soteliiderit tukee strategista henkilöstöjohtamista

KT sai alkuvuodesta sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän ESR-rahoituksen Soteliiderit-hankkeeseen, jolla päätettiin tukea maakuntien sijaan kaikkien sote-työnantajien strategista henkilöstöjohtamista sekä tukea sote-työnantajatoimintaa muutoksissa. Rakennemuutosten rinnalla on nähty tärkeäksi korostaa johtamisen ja henkilöstön roolia muutosten toteuttamisessa. Soteliiderit on mahdollistanut näiden teemojen käsittelyn jatkumisen KT:n ja alueiden edustajien vuorovaikutuksessa.  

Kunnat ja kuntayhtymät jatkoivat toimintavuonna valmistelua keskittyen oman toiminnan kehittämiseen, sillä sosiaali- ja terveysministeriön sote-uudistusta tukeva rahoitushaku käynnistyi vasta vuoden 2020 puolella.  Loppuvuoden alustavat valmistelut sote-uudistuksen edistämiseksi tapahtuivat kuntien ja kuntayhtymien yhteistyössä kunkin alueen kehittämistarpeet edellä. 

Rahoituksen ja palvelutarpeiden yhteensovittaminen on ollut entistä haasteellisempaa ja palveluverkkomuutoksia, yksityisten palveluiden hyödyntämistä tai osaulkoistamissuunnitelmia sekä henkilöstön vähentämistä ja lomauttamista on alalla toteutunut kiihtyvään tahtiin.  

Samaan aikaan sote-alan työvoiman saatavuuden haasteet ovat levinneet koskemaan lääkäreiden ja tiettyjen erityisammattien lisäksi myös hoitohenkilöstä ympäri Suomen. Nuorten aiempaa vähäisempi hakeutuminen alan koulutuksiin ja ammattilaisten osaamisen tai urapolkujen kehittämisen vaihtoehdot ovat puhuttaneet alan verkostoissa ja ovat osa alan edunvalvontaa. Hallituksen valmistelussa olleen hoitajamitoitusta koskevan lainsäädännön valmistelu on myös lisännyt huolta työvoiman riittävyydestä.