KT:n hallitusohjelmatavoitteet 

KT:n tehtävänä on kuntatyönantajien edunvalvonta, siksi KT pyrki vaikuttamaan keväällä muodostetun hallituksen ohjelmaan. Vaikutuskeinoina olivat omien tavoitteiden tuominen julkisuuteen ja poliittiseen keskusteluun, erilaiset tapaamiset ja taustakeskustelut erityisesti hallitusohjelmaneuvotteluissa sekä muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa järjestetty Ääni työlle -kiertue.    

Keskeisimmät hallitusohjelmatavoitteet esiteltiin medialle tammikuussa 2019. Tärkein on vaatimus saada työllisyysaste nousemaan vähintään 75 prosenttiin. Hallituksen talouspolitiikalta haluttiin vakautta kunta- ja julkiseen talouteen. Toimien ytimessä ovat kustannustasoltaan maltilliset työmarkkinaratkaisut. 

Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, mikä oli kunta-alan kannalta hyvin kannatettava. KT oli tyytyväinen siihenkin, että kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. 

KT lupasi kantaa vastuunsa esimerkiksi työttömyysturvan uudistamiseksi ja siihen liittyvien työvoimapoliittisten toimien toteuttamiseksi. 

Sosiaaliturvajärjestelmää uudistettava

KT myös katsoi hallitusohjelmatavoitteissaan, että alkavan hallituskauden aikana on suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä vaiheittain uudistettava. Siinäkin on punaisena lankana työllisyyden kohentaminen, mutta myös yksilöiden aktiivisuuden edistäminen esimerkiksi perhevapaauudistuksen avulla. 

Toimenpide-ehdotuksiin kuuluivat lisäksi palkkatuen käytön tehostaminen ja mahdollistaminen kunta- ja maakuntatyönantajille, työvoiman liikkuvuuden parantaminen, aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus sekä työeräisen maahanmuuton lisääminen. 

Työlämälainsäädäntöä kehitettävä

Hallitusohjelman valmistuttua KT oli valmis vaikuttamaan työelämälainsäädännön kehittämiseen. Tähän kuuluu pitkä lista merkittäviä aiheita: muun muassa perhevapaauudistus, samapalkkaohjelma, työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma sekä osaamisen kehittäminen työelämässä. 

Työmarkkinajärjestelmän rakenteet tarkasteluun

Työmarkkinajärjestelmään KT kaipasi rakenteellisia muutoksia. Työrauhan turvaamisen tärkeys oli noussut esiin loppuvuoden 2018 poliittisten työtaistelujen yhteydessä. KT:n mukaan vanhentunutta työrauhasääntelyä piti uudistaa siten, että keskeiset lailla säädetyt julkiset toiminnot samoin kuin kansalaisten henki ja terveys sekä yhteinen ja yksityinen omaisuus turvataan työtaistelutilanteissa. Laittomista työtaisteluista tuomittavia hyvityssakkoja on tarpeen korottaa. 

KT kiinnitti jälleen huomiota myös siihen, että kuntatyönantajien eläkevakuutusmaksu on neljä prosenttiyksikköä yksityisiä työnantajia korkeampi. Sen alentaminen lähemmäs yksityisen sektorin tasoa parantaa kustannuskilpailukykyä. Samalla yksityisen ja julkisen sektorin eläkelainsäädännöt on yhdistettävä. 

Kuntien tehtäviä ja kustannuksia ei tule lisätä

KT otti kantaa myös tekeillä olleeseen maakunta- ja soteuudistukseen korostamalla, että muutoksesta kunnille koituvat kustannukset pitää korvata täysimääräisesti. Muitakin toimia pidettiin välttämättöminä. Esimerkiksi palkkaharmonisoinnin kustannuksia on rajoitettava lainsäädännöllä, eikä julkisen sektorin rakenneuudistuksiin pidä sisällyttää henkilöstölle erityistä irtisanomissuojaa. 

Muutenkin KT vastusti henkilöstön kelpoisuusvaatimuksien lisäämistä tai laajentamista uusiin ammattiryhmiin. Uusilla normeilla ei pidä pienentää ryhmäkokoja eikä tiukentaa henkilöstömitoituksia. 

Hallitusohjelmaan tuli kuitenkin useita lisärasitteita kunta-alalle samaan aikaan, kun julkisen talouden kestävyysvaje on yhä suuri ja kuntatalouden tilanne heikentynyt. Henkilöstömitoitukset varhaiskasvatukseen, lastensuojeluun ja vanhustenhoitoon sekä nopeampi hoitoon pääsy terveyskeskuksiin nostavat kuntien työvoimakustannuksia merkittävästi. Samalla tavalla vaikuttaa oppivelvollisuusiän nosto. 

Kuntatyönantajille tärkeää oli kuitenkin se, että hallitus lupasi kompensoida täysmääräisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita lisäävien tai laajentavien toimien kustannukset. 

KT odottaa kolmikannalta tuloksia 

Hallitusohjelman valmistuttua KT oli tyytyväinen siihen, että hallituksen vakuutettiin toimivan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamiseksi. 

Kuntatyönantajien näkökulmasta yhteistyön tavoitteena on työmarkkinoiden vakaus ja hyvä työllisyyskehitys sekä työrauha. 

Kun työmarkkinajärjestöille ja kolmikantaiselle valmistelulle annettiin paljon vastuuta erityisesti työllisyystavoitteen edistämisessä ja työelämälainsäädännössä, KT:n mielestä kolmikannalta sopii myös edellyttää tuloksia.