Eläkejärjestelmien uudistaminen

Eläkejärjestelmien erillisyyttä 2017–2019 selvittänyt kolmikantainen työryhmä laati raportin, jonka mukaan eläkejärjestelmät on mahdollista ja tarkoituksenmukaista yhdistää laaditun ohjelman mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat kesällä kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistämistä.  

Työryhmässä ovat jäseninä edustettuina KT:n lisäksi muut työmarkkinakeskusjärjestöt EK, SAK, STTK ja Akava sekä sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtionvarainministeriö. Pysyviä asiantuntijoita työryhmässä ovat Eläketurvakeskus, Työeläkevakuuttajat TELA ry, Keva, yksityisten työeläkevakuutusyhtiöiden edustaja ja Suomen Kuntaliitto.  

Työryhmän tavoitteena on, että eläkejärjestelmien yhdistymisen myötä kunta-alan työntekijät vakuutettaisiin työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisesti. Kuntatyöntekijöiden TyEL:ia vastaava osa eläkkeistä siirrettäisiin TyEL-järjestelmään ja tätä osaa toimeenpanemaan perustettaisiin uusi TyEL-eläkelaitos, niin sanottu TyEL-Keva.  

Eläkejärjestelmien yhdistämisen jälkeen eläketurva määräytyisi lähtökohtaisesti työntekijän eläkelain mukaisesti. Järjestelmien yhdistäminen on tarkoitus toteuttaa maksuvaikutuksiltaan neutraalisti, ettei järjestelmien rahoituksesta vastaavien tahojen maksurasitus pitkän aikavälin tarkastelussa muuttuisi.  

Työryhmän toimikausi alkoi 19. elokuuta ja se kestää vuoden 2021 loppuun. Työryhmän toimikauden aikana on tarkoitus päättää eläkejärjestelmien yhdistämisen ajankohdasta. Eläkejärjestelmien yhdistäminen tukee KT:n pitkäaikaista tavoitetta alentaa kuntien ja kuntayhtymien eläkevakuutusmaksu yksityisen sektorin tasolle.

Eläkesopimuksesta tukea työllisyyden vahvistamiseen

Työmarkkinakeskusjärjestöt KT, EK, SAK, STTK ja Akava saavuttivat kesäkuussa neuvottelutuloksen ehdotuksesta eläke-etuuksia koskevien säädösmuutosten ja selvitysten tekemisestä sekä toiminnan kehittämisestä. Sopimuksen mukaiset toimenpiteet tukevat hallituksen tavoitetta työllisyyden vahvistumisesta noin 6 000 henkilöllä. 

Niin sanotussa eläkesopimuksessa sovittiin esitettäväksi hallitukselle eläkepoliittisia toimia, kuten lainsäädäntövalmistelun käynnistäminen perhe-eläkkeen uudistamiseksi sekä osatyökyvyttömyyseläkkeiden lineaarisen mallinen toteuttamiseksi. Lisäksi sovittiin, että selvitetään työkyvyttömyyseläkkeiden sekä ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta, ja aloitetaan työ kunnallisen ja yksityisen eläkejärjestelmän yhdistämiseksi. 

Työttömyysturvan osalta päätettiin, että nostetaan työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikäraja vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä yhdellä vuodella 62 vuoteen. Lisäksi sovittiin, että työ- ja elinkeinopalveluiden resursseja lisätään ja kohdennetaan työttömyyden alkuvaiheessa myös ikääntyneille. Työoikeuden alalla palautetaan työnantajan ilmoitusvelvollisuus työ- ja elinkeinopalveluille irtisanomistilanteissa sekä tehdään joitain muutoksia työturvallisuuslakiin. Lisäksi käynnistetään kaksikantainen valmistelu työssä esiintyvien kuormitustekijöiden vähentämisestä ja välttämisestä. 

Työnantajan omavastuuta lisäpäivämenoista päätettiin muuttaa niin, että pääteikä nousee lisäpäivien alaikärajan nousua vastaavasti. Työttömyysturvaan ja sairausvakuutukseen tehdään alimman vanhuuseläkeiän nousua vastaavat muutokset eli näiden vakuutusten yläikäraja nousee vastaavalla tavalla.