Edunvalvonta EU:ssa

EU-maiden kansalaiset valitsivat toukokuussa uudet edustajat EU:n parlamenttiin vuosille 2019–2024. Uusi parlamentti ja komissio aloittivat marraskuussa. Heinäkuussa Suomi aloitti EU:n puheenjohtajamaana. Suomen puheenjohtajuuskaudella valmistauduttiin Brexitiin sekä neuvoteltiin EU:n tulevasta budjetista. Digitaalitalouden ja tekoälyn hyödyntäminen ja kehittäminen sekä kansalaisten osaamiseen panostaminen olivat Suomen kauden painopisteitä kestävän kasvun agendassa.  

KT:n tehtävä on kuntatyönantajien kansainvälinen edunvalvonta EU:ssa. Parhaiten EU:n päätöksentekoon voi vaikuttaa valmistelun alkuvaiheessa. Euroopan tason edunvalvonta tarjoaa mahdollisuuden koota kuntatyönantajien yhteiset edunvalvontatavoitteet ja valvoa etuja yhteydenpidolla komissioon ja Europan parlamentin jäseniin. Edunvalvonnassa tärkeää on hyödyntää Euroopan tason työnantajayhteistyötä ja siinä saavutettavaa yhteyttä komissiossa tapahtuvaan valmisteluun. 

Moni EU:n tekemä työmarkkinoita koskeva aloite on viime vuosina liittynyt EU:n sosiaalisten oikeuksien pilariin. Aloitteet vaikuttavat toteutuessaan myös kuntatyönantajien toimintaan Suomessa. Toimintavuonna hyväksyttiin muun muassa työelämän tasapainodirektiivi ja työehtodirektiivi.  

Työnantajaedunvalvonnan organisaatiot ja foorumit EU:ssa  

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta on tullut osa Euroopan unionin hallintotapaa.  KT:lla on edustus lukuisissa EU:n yhteisissä työryhmissä sekä edunvalvonnassa Brysselissä. Lisäksi KT on mukana keskeisissä ministeriöiden EU-valmistelujaostoissa.  

KT on mukana seuraavissa EU-tason työnantajaedunvalvonnan organisaatioissa ja foorumeissa:

  • CEEP, European Centre of Employers and Enterprises Providing Public Service, julkisia palveluita tarjoavien työnantajien edunvalvontaorganisaatio  
  • CEMR, Council of European Municipalities and Regions, Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö 
  • HOSPEEM, European Hospital and Healthcare Employers’ Association, sairaala- ja terveydenhoitoalan työnantajien edunvalvontaorganisaatio 
  • EFEE, The European Federation of Education Employers, opetusalan työnantajien edunvalvontaorganisaatio 

CEEP toteuttaa yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa laajaa työohjelmaa  

Kunta-alan työmarkkina-asioita käsitellään EU:ssa kunta-alan sosiaalidialogikomiteassa. CEEP:n kautta KT on mukana kaikki alat kattavassa sosiaalisessa vuoropuhelussa.  

KT on CEEP:n Suomen jaoston jäsen yhdessä Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa. Suomen jaostolla on jäsenyys CEEPin työvaliokunnassa (SAB) sekä pysyvissä päätöksentekoelimissä. Suomen jaosto osallistuu aktiivisesti neuvotteluihin, jotka liittyvät digitalisaatioon ja työn murrokseen, osaamiseen, tasa-arvoon, perhevapaisiin, työaikoihin sekä muihin Suomen jaoston kannalta tärkeisiin asioihin.

Suomen jaosto otti vahvasti kantaa EU kansalaisten minimipalkkaa koskevaan aloitteeseen

Toimintavuoden joulukuussa työnsä aloittanut uusi komissio linjasi osana talouspoliittista ohjelmaa tekevänsä aloitteen kaikkien EU-kansalaisten minimipalkaksi. Ennen kun aloite oli saanut kirjallista muotoa monet EU-maat, joilla ei ole minimipalkkasäätelyä lainsäädännössä, kuten Suomi, Ruotsi, Tanska, Kypros, Itävalta ja Italia reagoivat voimakkaasti aloitteeseen. Suomessa minimipalkat sovitaan pääosin työ- ja virkaehtosopimuksissa yhdessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.  

Yhteinen työohjelma 2019−2021

Yhteisistä linjauksista ja toimenpiteistä neuvotellaan sosiaalidialogissa, jolla tarkoitetaan EU:n työmarkkinaosapuolten välisiä neuvotteluja ja yhteisiä toimenpiteitä. Sosiaalidialogissa on laadittu useita puitesopimuksia. Osa niistä on tullut direktiivillä osaksi Suomen lainsäädäntöä. Työmarkkinaosapuolet ovat neuvotelleet joidenkin puitesopimusten voimaantulosta, ja ne on otettu esimerkiksi kunta-alalla huomioon työehtosopimuskirjauksissa tai saatettu tietoon muulla tavalla. 

Työohjelman 2019−2021 teemat ja tavoitteet: 

  1. Digitalisaatio: EU-työmarkkinaosapuolten tavoitteena on tehdä digitalisaatiota koskeva puitesopimus. 
  2. Työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien toimivuuden parantaminen: EU:n työmarkkinaosapuolet ovat perustaneet työryhmän pohtimaan, miten työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien toimivuutta voidaan parantaa. Toimintavuonna keskityttiin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan. 
  3. Osaaminen: EU-työmarkkinaosapuolet ovat käynnistäneet hankkeen tukemaan innovaatioita, osaamisen kehittämistä sekä koulutuksen järjestämistä ja koulutukseen pääsyä. 
  4. Työn psykososiaalisen kuormittavuuden ehkäisy: Työmarkkinaosapuolten tavoitteena on tehdä ehdotuksia yhteisistä toimenpiteistä, joilla voidaan ehkäistä tätä nopeasti kasvavaa ongelmaa työelämässä. 
  5. Kiertotalous: Yhteisellä hankkeella selvitetään, miten kiertotalous vaikuttaa työllisyyden kasvuun ja muuttaa työelämää.  
  6. Valmiuksien kehittäminen parempaan sosiaalidialogiin: EU-työmarkkinaosapuolet jatkavat ponnisteluja muun muassa siitä, että yhdessä tehdyt sopimukset pantaisiin täytäntöön paremmin EU-maissa ja että työnantaja-työntekijäyhteistyö olisi parempaa. 

 

CEMR:n työnantajaryhmä vaikuttaa komission työmarkkinoita koskeviin direktiiveihin ja suosituksiin

Euroopan kuntaliittojen kattojärjestön CEMR:n työnantajaryhmä vaikuttaa ja antaa lausuntoja työlainsäädäntöä, sosiaaliturvaa ja työelämää koskeviin direktiivi- ja suositusehdotuksiin. CEMR edustaa kaikkien 28 EU jäsenmaan kuntien ja alueiden liittoja. Työnantajina jäsenyhteisöt työllistävät noin 20 miljoonaa palkansaajaa. 

Toimintavuonna Euroopan komissio jatkoi aktiivisesti työmarkkinoita koskevien direktiivien valmistelua ja toimeenpanoa. CEMR seurasi tilannetta aktiivisesti ja valmisteli kuntatyönantajien näkökulmia edustavia kannanottoja. Työn alla olivat muun muassa avoimia ja ennakoitavia työolosuhteita, palkkatasa-arvoa ja minimipalkkaa, työn ja yksityiselämän tasapainoa, työnantajan velvoitteita väärinkäytösten ilmiantajien suojeluun koskevat direktiivit. EU-maiden erilaiset tilanteet ja työmarkkinakäytännöt tuovat oman mausteensa yhteisten kannanottojen muodostamiseen. Toimintavuonna erityisesti Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja tiivistivät keskinäistä yhteistyötään.  

15 vuotta eurooppalaista sosiaalidialogia 

Vuonna 2019 eurooppalainen kunta-alan sosiaalidialogi täytti 15 vuotta. CEMR ja EPSU (The European Federation of Public Service Unions) ovat komission kanssa käytävän sosiaalidialogin osapuolet, joka valmistelevat dialogissa mm. yhteisiä suosituksia. Vuoden 2019 aikana päivitettiin maahanmuuttajien syrjimättömyyttä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa kunta-alalla koskevat suositukset. 

Vuoden aikana sosiaalidialogin yhteistyötä arvioitiin yhteisten suositusten ajanmukaisuuden ja toimenpanon vaikutusten kautta. Sosiaalidialogin tulevaisuus perustuu yhteistyölle ja uusille yhteistyön muodoille. 

Aktiivista talouspolitiikan seurantaa

CEMR:n ja EPSU:n yhteinen Localising European Semester -hanke vuosille 2018–2020 eteni. Hankkeessa seurataan eurooppalaisen talouspolitiikan ohjausjakson päätösten ja suositusten vaikutuksia kunta-alaan ja työmarkkinoihin sekä tunnistetaan työmarkkinaosapuolten mahdollisuuksia vaikuttaa ohjausjaksoon. Komission antamien maakohtaisten suositusten toimeenpanosta 60–80 prosenttia tapahtuu kunnissa ja alueilla. Toimintavuonna perehdyttiin Itä- ja Etelä-Euroopan käytäntöihin tarkastelemalla erityisesti kunta-alan työmarkkinaosapuolten vaikuttamismahdollisuuksia.  

Toimintavuonna valmistui ”European Dialogue, Local Solutions” projektisuunnitelma vuosille 2020–2022. Uudessa projektissa tavoitteena on seurata ja arvioida Eurooppa tason vuoropuhelun vaikutuksia paikallistasolle.  

HOSPEEM kokoaa yhteen julkisen terveydenhuollon työnantajat 

HOSPEEM perustettiin vuonna 2005 ajamaan Euroopan sairaala- ja terveydenhuoltoalalla toimivien työnantajien etuja työvoimaa ja työmarkkinasuhteita koskevissa kysymyksissä. KT on ollut sen jäsen vuodesta 2009 lähtien.  

Sairaalasektorin työnantajien HOSPEEM:n yhteistyö alan työntekijäjärjestöjä edustavan EPSU:n kanssa on jatkunut komission hyväksymän sosiaalidialogin puitteissa. 

Hyvien käytäntöjen jakamista

Hospeem valmisteli toimintavuonna sairaalasektorin työohjelmaa vuosille 2020–2022. Työohjelma hyväksyttiin toimintavuoden lopussa. Työohjelmaan sisältyy muun muassa työturvallisuuteen ja työterveyteen, osaamiseen, digitalisaatioon ja työssä jatkamiseen liittyviä tavoitteita. Hanke on jatkoa vuonna 2017–2018 HOSPEEM:in ja  EPSU:n yhteiselle hankkeelle “Promoting effective  recruitment and  retention policies for health workers in the EU by ensuring access to CPD and healthy and safe workplaces  supportive of patient safety and quality care”, jolla haettiin tehokkaita käytäntöjä terveydenhoitoalan henkilöstön rekrytoimiseksi ja sitouttamiseksi. Hankkeessa tuotiin esille sairaala-alan hyviä käytäntöjä henkilöstön kuormittumisen ehkäisyyn, työssä jatkamiseen ja elinikäiseen oppimiseen. 

EFEE yhdistää opetusalan eri työnantajat

EFEE edustaa kaikkien koulutustasojen opetusalan työnantajia. Mukana toiminnassa on 18 jäsenmaata. EFEE:n jäseniä ovat Suomesta KT ja EK:n Sivistystyönantajat, jotka ovat tehneet tiivistä yhteistyötä yhteisiin tapaamisiin ja niiden aiheisiin liittyen. 

EFEE järjesti yhdessä ETUCE:n (The European Trade Union Committee for Education) kanssa kolme ESSDEn (European Sectoral Social Dialogue in Education) tapaamista Brysselissä. Näissä sosiaalisen dialogin tapaamisissa käsiteltiin muun muassa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen modernisointia, koulujen digitalisaatiota ja inkluusiota sekä elinikäisen oppimisen toimintamalleja. 

EFEE on ollut mukana useissa komission työryhmissä, osallistunut koulutukseen liittyviin tapaamisiin ja konferensseihin sekä vaikuttanut päätöksentekoon antamalla lausumia. EFEE järjesti vuoden aikana kaksi yleiskokousta. Järjestön työvaliokunta kokoontui kaikkiaan neljä kertaa.