Kuntatyönantajien edunvalvontaa hoidetaan laaja-alaisesti

KT hoitaa kuntien ja kuntayhtymien edunvalvontaa laaja-alaisesti siten, että kuntatyönantajien toimintaedellytykset yhteiskunnassa ovat hyvät. Toimintavuoden näkyvin työ edunvalvonnassa tehtiin sopimusneuvotteluissa, joissa kunta-alalle saatiin työrauha seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Lisäksi KT edusti kuntatyönantajia lukuisissa työryhmissä ja organisaatioissa. Kuntatalouden vaikeudet ja koronan vaikutukset ohjasivat edunvalvonnan suuntaa.

KT:lla oli toimintavuoden aikana edustus lukuisissa työryhmissä, joista osa liittyi hallitusohjelman tavoitteiden eteenpäin viemiseen. KT osallistui aktiivisesti muun muassa sote-uudistuksen ja sosiaaliturvauudistuksen valmisteluun. Lisäksi KT vaikutti lainsäädännön valmisteluun lausunnoillaan, joissa se toi esiin kuntatyönantajien kannalta ongelmallisia asioita.

Korona vaikutti suuresti työmarkkinoihin ja kuntien ja kuntayhtymien edellytyksiin tarjota kansalaisille heidän tarvitsemiaan lakisääteisiä palveluita. Tämä oli luonnollisesti otettava huomioon edunvalvonnassa, jossa KT:n tehtävänä oli varmistaa, että toimintaympäristö pysyi sellaisena, että lakisääteisten tehtävien hoitaminen ja työnantajavelvollisuuksista huolehtiminen oli mahdollista. KT osallistui muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön korkean tason koronaryhmän työskentelyyn ja piti edunvalvonnassaan vahvasti esillä kuntaorganisaatioiden huonoa taloustilannetta. Edunvalvonnassa tukeuduttiin muun muassa KT:n oman työmarkkinatutkimuksen tuottamiin ajantasaisiin tietoihin.

Yhteistyötä ja toimintaa työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa

Työllisyyden parantaminen on KT:n keskeinen tavoite niin työmarkkinaratkaisuissa kuin muussa edunvalvonnassa.  Yhdessä muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen (Akava, EK, KT, SAK ja STTK) kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.

Maaliskuussa työmarkkinakeskusjärjestöt etsivät yhdessä ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan suomalaisten työpaikkojen, toimeentulon ja yritysten toiminnan turvaamiseksi. Esityksessä oli toimia, joilla alennetaan työllistämisen kustannuksia, joustavoitetaan työlainsäädäntöä ja parannetaan työttömiksi tai lomautetuiksi joutuneiden palkansaajien sosiaaliturvaa. Hallitus huomioi näitä ehdotuksia laajassa talousohjelmassaan koronavirusepidemian haittojen vähentämiseksi.

Työmarkkinakeskusjärjestöt saivat hallitukselta toimeksiannon yksimielisestä esityksestä marraskuun loppuun mennessä toimista, joilla yli 55-vuotiaiden työllisyyttä lisätään vähintään 10 000:llä vuoden 2029 loppuun mennessä. KT olisi toivonut, että olisi saatu aikaan työllisyyttä parantavia ratkaisuja. Neuvotteluissa ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen. 

Joulukuussa hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat joulukuussa neuvotteluissaan yhteiset samapalkkatoimenpiteet vuosille 2020–2023. Ohjelma kokoaa yhteen hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteiset toimenpiteet, joilla edistetään palkkatasa-arvoa. Osapuolina ovat työmarkkinakeskusjärjestöt, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Pysyvä edustus kuntatyönantajien kannalta tärkeissä organisaatioissa

KT:lla on edustus useissa pysyvissä toimielimissä ja yhteistyötahojen hallinnoissa. KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen esimerkiksi edustaa kuntatyönantajia Työllisyysrahastossa, jossa jouduttiin myös reagoimaan nopeasti koronan aiheuttamiin lisääntyneisiin menoihin ja varmistamaan, että työttömyysturvasta pystytään huolehtimaan.

KT oli edustaja myös Työsuojelurahaston, Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen ja Eläketurvakeskuksen hallinnoissa. Myös näiden organisaatioissa jouduttiin pohtimaan koronan vaikutuksia toimintaan. KT välitti Työterveyslaitoksen koronaohjeita kuntakentälle ja osallistui Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmässä erilaisten selvitysten ja toimintaohjeiden tekemiseen. 

KT on edustettuna myös työtuomioistuimessa, kunnallisessa virkariitalautakunnassa, vakuutusoikeudessa sekä sosiaaliturvan ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa. Yhteistyötä tehtiin myös Tilastokeskuksen ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n kanssa.

Kirkon työmarkkina-asioiden kehittymiseen KT pääsi vaikuttamaan Kirkon työmarkkinalaitoksen päättävän elimen eli Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan kautta. Siellä KT:n edustajan toimi neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.

Kansainvälisessä edunvalvonnassa KT vaikuttaa EU:n kansallisissa valmistelujaostoissa ja Suomen ILO-neuvottelukunnassa. KT tekee yhteistyötä eurooppalaisten julkisen alan työnantajajärjestöjen kanssa.