Edunvalvonta EU:ssa

KT:n tehtävä on kuntatyönantajien kansainvälinen edunvalvonta EU:ssa. Parhaiten EU:n päätöksentekoon voi vaikuttaa valmistelun alkuvaiheessa.

Tärkeää on koota kuntatyönantajien yhteiset edunvalvontatavoitteet ja valvoa etuja yhteydenpidolla komissioon ja Europan parlamentin jäseniin sekä hyödyntää Eurooppa tason työnantajayhteistyötä ja siinä saavutettavaa yhteyttä komissiossa tapahtuvaan valmisteluun. 

Moni EU:n tekemä työmarkkinoita koskeva aloite on viime vuosina liittynyt EU:n sosiaalisten oikeuk-sien pilariin. Aloitteet vaikuttavat toteutuessaan myös kuntatyönantajien toimintaan Suomessa. Esi-merkiksi EU:n vähimmäispalkkoja ja palkka-avoimuutta koskevat direktiiviehdotukset vaikuttavat toteutuessaan Suomen koko työmarkkinajärjestelmään. 

Työnantajaedunvalvonnan organisaatiot ja foorumit

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta on tullut osa Euroopan unionin hallintotapaa. KT:lla on edustus lukuisissa EU:n yhteisissä työryhmissä sekä edunvalvonnassa Brysselissä. Lisäksi KT on mukana keskeisissä ministeriöiden EU-valmistelujaostoissa.  

KT on mukana seuraavissa EU-tason työnantajaedunvalvonnan organisaatioissa ja foorumeissa:

  • SGI Europe, Services of General Interest in Europe (ennen CEEP), julkisten työnantajien ja julkisten yritysten eurooppalainen keskus 
  • CEMR, Council of European Municipalities and Regions, Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö 
  • HOSPEEM, European Hospital and Healthcare Employers’ Association, sairaala- ja terveydenhoitoalan työnantajien edunvalvontaorganisaatio 
  • EFEE, The European Federation of Education Employers, opetusalan työnantajien edun-valvontaorganisaatio 

SGI Europe toteuttaa laajaa työohjelmaa

Kunta-alan työmarkkina-asioita käsitellään EU:ssa kunta-alan sosiaalidialogi-komiteassa. SGI Europen kautta KT on mukana kaikki alat kattavassa sosiaalisessa vuoropuhelussa. 

KT on SGI Europan Suomen jaoston jäsen yhdessä Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa. Suomen jaostolla on jäsenyys SGI Europen työvaliokunnassa (SAB) sekä pysyvissä päätöksentekoelimissä.

Suomen jaosto osallistuu aktiivisesti neuvotteluihin, jotka liittyvät digitalisaatioon ja työn murrokseen, osaamiseen, tasa-arvoon, perhevapaisiin, työaikoihin sekä muihin Suomen jaoston kannalta tärkeisiin asioihin.

Suomen jaosto otti vahvasti kantaa EU kansalaisten minimipalkkaa koskevaan aloitteeseen. 

Yhteinen työohjelma 2019−2021

Yhteisistä linjauksista ja toimenpiteistä neuvotellaan sosiaalidialogissa, jolla tarkoitetaan EU:n työ-markkinaosapuolten välisiä neuvotteluja ja yhteisiä toimenpiteitä. Sosiaalidialogissa on laadittu useita puitesopimuksia. Osa niistä on tullut direktiivillä osaksi Suomen lainsäädäntöä. Työmarkkinaosapuolet ovat neuvotelleet joidenkin puitesopimusten voimaantulosta, ja ne on otettu esimerkiksi kunta-alalla huomioon työehtosopimuskirjauksissa tai saatettu tietoon muulla tavalla. 

Työohjelman 2019−2021 teemat ja tavoitteet: 

  • Digitalisaatio: EU-työmarkkinaosapuolten tavoitteena on tehdä digitalisaatiota koskeva puitesopimus. 
  • Työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien toimivuuden parantaminen: EU:n työmarkkinaosapuolet ovat perustaneet työryhmän pohtimaan, miten työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien toimivuutta voidaan parantaa. Toimintavuonna keskityttiin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan. 
  • Osaaminen: EU-työmarkkinaosapuolet ovat käynnistäneet hankkeen tukemaan innovaatioita, osaamisen kehittämistä sekä koulutuksen järjestämistä ja koulutukseen pääsyä. 
  • Työn psykososiaalisen kuormittavuuden ehkäisy: Työmarkkinaosapuolten tavoitteena on tehdä ehdotuksia yhteisistä toimenpiteistä, joilla voidaan ehkäistä tätä nopeasti kasvavaa ongelmaa työelämässä. 
  • Kiertotalous: Yhteisellä hankkeella selvitetään, miten kiertotalous vaikuttaa työllisyyden kasvuun ja muuttaa työelämää.  
  • Valmiuksien kehittäminen parempaan sosiaalidialogiin: EU-työmarkkinaosapuolet jatkavat ponnisteluja muun muassa siitä, että yhdessä tehdyt sopimukset pantaisiin täytäntöön paremmin EU-maissa ja että työnantaja-työntekijäyhteistyö olisi parempaa. 

CEMR-jäsenyhteisöt työllistävät noin 20 miljoonaa palkansaajaa 

Euroopan kuntaliittojen kattojärjestön CEMR:n työnantajaryhmä vaikuttaa ja antaa lausuntoja työ-lainsäädäntöä, sosiaaliturvaa ja työelämää koskeviin direktiivi- ja suositusehdotuksiin. CEMR edusti kaikkien 28 EU jäsenmaan kuntien ja alueiden liittoja. Työnantajina jäsenyhteisöt työllistävät noin 20 miljoonaa palkansaajaa.

Toimintavuonna Euroopan komissio jatkoi aktiivisesti työmarkkinoita koskevien direktiivien valmistelua ja erityisesti ns. Sosiaalisen Pilarin toimeenpanon edistämistä. CEMR seurasi tilannetta aktiivisesti ja valmisteli kuntatyönantajien kannanottoja. EU-maiden tilanteet eroavat huomattavasti toisistaan, eikä ns. one size fits all -toimintamalli useinkaan ole sopivin ratkaisu. Pohjoismaisen hyvinvoin-tivaltion ja työmarkkinajärjestelmän näkökulmat ovat olleet Suomen, Ruotsin, Tanskan, Islannin ja Norjan kannanottojen muodostamisen keskiössä.

Eurooppalaisen sosiaalidialogin paikalliset sovellukset 

Yhteistyössä EPSUn (European Public Service Union, kunta-alan työtekijäjärjestöjen kattojärjestö) kanssa käynnistyi ”European Dialogue, Local Solutions” projekti vuosille 2020–2022. Uudessa pro-jektissa tavoitteena on seurata ja arvioida Eurooppa tason vuoropuhelun vaikutuksia paikallistasolle ja ottaa oppia tulevien vuosien dialogien sisällön suunnitteluun. 

HOSPEEM julkisen terveydenhuollon työnantajien asialla

HOSPEEM perustettiin vuonna 2005 ajamaan Euroopan sairaala- ja terveydenhuoltoalalla toimivien työnantajien etuja työvoimaa ja työmarkkinasuhteita koskevissa kysymyksissä. KT on ollut sen jäsen vuodesta 2009 lähtien.

Sairaalasektorin työnantajien HOSPEEM:n yhteistyö alan työntekijäjärjestöjä edustavan EPSU:n kanssa on jatkunut komission hyväksymän sosiaalidialogin puitteissa. 

Hospeem työohjelma

Hospeem sairaalasektorin työohjelmaan 2020–2022 sisältyy muun muassa työturvallisuuteen ja työ-terveyteen, osaamiseen, digitalisaatioon ja työssä jatkamiseen liittyviä tavoitteita. Hanke on jatkoa vuonna 2017–2018 HOSPEEM:in ja EPSU:n yhteiselle hankkeelle “Promoting effective recruitment and retention policies for health workers in the EU by ensuring access to CPD and healthy and safe workplaces supportive of patient safety and quality care”, jolla haettiin tehokkaita käytäntöjä tervey-denhoitoalan henkilöstön rekrytoimiseksi ja sitouttamiseksi. Hankkeessa tuotiin esille sairaala-alan hyviä käytäntöjä henkilöstön kuormittumisen ehkäisyyn, työssä jatkamiseen ja elinikäiseen oppimi-seen.

EFEE:ssa esillä koulutuksen järjestäminen poikkeusaikana

EFEE edustaa kaikkien koulutustasojen opetusalan työnantajia. Mukana toiminnassa on 18 jäsenmaata ja noin 30 erilaista koulutusyhteisöä. EFEE edustaa yleissivistävää koulutusta, ammatillista koulutusta ja korkea-asteen koulutusta. Suomesta mukana KT:n lisäksi on Sivista Sivistystyönantajat, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä EFEE:ssä yhteisiin aiheisiin liittyen. 

Koronapandemia vaikutti EFEE:n toimintaan. Kaikissa tapaamissa on ollut esillä koronan vaikutuksen koulutuksen järjestämiseen. Vuoden aikana myös omat toimintamallit kehittyivät, ja kaikki tapaamiset ja kokoukset järjestettiin etäyhteyksillä. 

EFEE järjesti yhdessä ETUCE:n (The European Trade Union Committee for Education) kanssa kaksi ESSDEn (European Sectoral Social Dialogue in Education) tapaamista. Näissä sosiaalisen dialogin tapaamisissa käsiteltiin muun muassa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen modernisointia, opetuksen digitalisaatiota, elinikäistä oppimista sekä maahanmuuttajien integraatioon liittyviä koulutusratkaisuja. 

EFEE on ollut mukana useissa komission työryhmissä, osallistunut koulutukseen liittyviin tapaamisiin ja konferensseihin sekä vaikuttanut päätöksentekoon antamalla lausumia. EFEE järjesti vuoden aikana kaksi yleiskokousta. Järjestön työvaliokunta kokoontui kaikkiaan neljä kertaa.  

 

Lisää aiheesta Kuntatyönantaja-lehdessä: