Työelämää kehitetään yhdessä

Koronaepidemia hämmensi myös työelämän toimijoita ja kehittäjiä keväällä 2020. Onneksi löysimme uusia toimivia toimintamalleja ja -tapoja, joiden avulla saimme monet palvelut hoidetuksi ja yhteistyö jatkumaan epidemiasta huolimatta. 

Kunteko oli menestys

Työelämän kehittämisen saralla yksi vuoden tavoitteista oli saattaa loppuun kuusi vuotta jatkunut KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteinen, Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunteko. 

Kunteko oli osa valtakunnallista Työelämä 2020 -hanketta, jota toteutettiin vuosina 2013–2019. Valtakunnallisen hankkeen taustalla oli kolmikantaisesti laadittu työelämästrategia, jonka tavoitteena oli Euroopan paras työelämä. Kunteko-ohjelmalle oli myönnetty Euroopan sosiaalirahaston ESR-tukea vuoden 2020 loppuun saakka.

Kuntekon aikana yhteistyö tiivistyi ja opetti meitä omiin yhteisen kehittämisen malleihin. Kuntekon loppuraportti ja arviointiraportti kuvaavat kehittämistyön onnistuneen hyvin. 

Kehittämistyön jatkuvuuden varmistaminen

Kunta-alan työelämän kehittämisryhmässä (Tekry) pääsimme jo maaliskuussa yksimielisyyteen toimista, joilla työelämän kehittämistä jatketaan Kuntekon rahoituksen päätyttyä. Yhteisellä rahoituksella sitouduttiin muun muassa palkkaamaan työelämän kehittämisen asiantuntija ja jatkamaan hyvien käytäntöjen kokoamista Tekojen torille. Kesäkuussa näistä sovittiin virallisesti, ja työelämän kehittämistä koskevat päätökset allekirjoitettiin osana kunta-alan sopimusratkaisua. 

Yhteiset pyrkimyksemme saada valtiolta tukea kunta-alalle toimintatapojen uudistamiseen, kuntalähtöiseen tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavaan kehitystyöhön kuntapalveluissa eivät valitettavasti tuottaneet tulosta. 

Syksyllä iloksemme varmistui, että kunta-alan osapuolet saavat samana vuonna käynnistyneestä valtakunnallisesta TYÖ2030-ohjelma pientä rahoitusta toimialakohtaiseen Kekseliäät kehittäjät -hankkeeseen ajalle 1.11.2020–31.12.2021. Kekseliäät kehittäjät hankkeen tavoitteena on edistää ja tukea kuntaorganisaatioiden onnistumista ja toimintatapojen uudistustyötä koronakriisin eri vaiheissa. Kekseliäät -kehittäjät hankkeen myötä päädyimme siirtämään yhteisen kehittämistyön Kuntatyö2030 -kokonaisuuden alle.

Koronan vaikutukset kunta-alalle seurantaan

Covid-19 laajeni pandemiaksi ja johti poikkeusoloihin ja poikkeusjärjestelyihin työyhteisössä. Etenkin siirtyminen etätyöhön, etäopetukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormittuminen uusine työjärjestelyineen leimasivat poikkeusoloja. KT oli mukana työelämää koskevien poikkeusnormien kolmikantaisessa valmistelussa. 

Eri hankkeiden, verkostojen ja tapaamisten kautta aloimme keräämään tietoa epidemian vaikutuksista kunta-alalle. Henkilöstöjohtoa ja kehittäjiä kokoavan HR-verkoston, työsuojelupäälliköiden verkoston sekä Soteliiderit ja Etänä enemmän -hankkeiden avulla pyrimme tukemaan työyhteisöjen toimintaa poikkeusoloissa. 

Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin merkitys poikkeusoloissa kasvoi

Epidemian myötä työsuojelupäälliköiden ja työsuojelun yhteistoiminnan merkitys kuntaorganisaatioissa kasvoi. KT korosti säännönmukaisen viestinnän ja vuorovaikutuksen tarvetta. Tilannetta käsiteltiin yhdessä pääsopijajärjestöjen asiantuntijoiden kanssa. 

Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä on KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteistyöfoorumi, jossa käsitellään muun muassa sisäilmaa sekä väkivaltaa ja sen uhkaa koskevia alan ongelmia käsittelyssä. Koronapandemian aikana Työturvallisuuskeskuksen koordinoima ryhmä suuntasi koulutusta ja palvelujaan muun muassa psykososiaalisen kuormituksen hallintaan ja työhyvinvointiin etätyössä.

Jorma Palola, neuvottelupäällikkö, KT

Lisää aiheista: