KT ajoi kuntatyönantajien etuja ministeriöiden työryhmissä

Ministeriöt vievät eteenpäin hallitusohjelman mukaisia uudistuksia ja valmistelevat lakeja ja säädöksiä eri työryhmissä ja hankkeissa. KT vaikutti vuonna 2020 kymmenissä ministeriöiden koordinoimissa työryhmissä. Koronapandemiakin vaikutti työskentelyyn, KT osallistui muun muassa korkean tason koronaryhmän työhön.

Aiempien vuosien tapaan KT osallistui toimintavuonna kymmenien ministeriöiden koordinoiminen työryhmien työhön tavoitteenaan varmistaa, että niissä otetaan huomioon kuntatyönantajien tarpeet. KT oli vaikuttamassa sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön vetämien ryhmien työhön.

Korona vaikutukset näkyivät työryhmien työskentelyssä muun muassa siten, että kokouksissa siirryttiin etäpalavereihin. Lisäksi toimintavuoden aikana jouduttiin käynnistämään nopealla aikataululla työryhmiä, joista ei tiedetty toimintavuoden alussa vielä mitään. KT oli mukana työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman korkean tason koronatyöryhmässä. Lisäksi KT:lla oli tärkeä rooli ministeriöiden ja niiden alaisten organisaatioiden sekä eri työryhmien tekemien koronaan liittyvien linjausten ja ohjeiden välittämisessä kuntatyönantajille.

Koronaryhmä etsi keinoja vähentää pandemia vaikutuksia työmarkkinoilla

Koronavirus aiheutti toimintavuonna merkittäviä uhkia työmarkkinoiden toiminnalle, ja työ- ja elinkeinoministeriö asetti maaliskuussa 2020 työryhmän koordinoimaan ja valmistelemaan työmarkkinatoimia koronaviruksen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Uhkana oli muun muassa lomautusten ja irtisanomisten jyrkkä kasvu sekä elinkelpoisten yritysten konkurssiaalto.

Työministeri Haatainen kutsui työryhmään ministeriöiden, viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten edustajia. KT:ta ja kuntatyönantajia ryhmässä edusti neuvottelupäällikkö Jorma Palola. Työryhmän tehtävänä oli seurata koronaviruksen vaikutuksia työmarkkinoihin ja tehdä ehdotuksia työmarkkinoiden toimivuuden turvaamiseksi, työpaikkojen säilyttämiseksi, työntekijöiden tukemiseksi ja tarpeettomien konkurssien ehkäisemiseksi.

Ryhmän esityksestä hallitus antoi esityksen työsopimuslain, merityösopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Tavoitteena oli antaa työnantajille mahdollisuus sopeuttaa toimintaansa aiempaa nopeammin.

Sote-uudistuksen ja sosiaaliturvauudistuksen valmistelua jatkettiin

Hallitusohjelmaan mukaisen sote-uudistuksen valmistelua jatkettiin toimintavuonna. KT oli vaikuttamassa uudistukseen sekä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä että lausuntokierroksen kautta.

Sosiaaliturvauudistus oli sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluvat toinen iso kokonaisuus, jonka uudistamista sosiaaliturvakomitea jatkoi myös vuonna 2020. Julkisrahoitteisesti tuotetut palvelut ja kunta-alan työnantajatoiminta on suuressa muutoksessa. Uudistamisella halutaan rakentaa järjestelmä, joka on kansalaisten näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi. Tavoitteena on, työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on aiempaa helpompaa muuttuvissa elämäntilanteissa. KT:n näkökulmasta on tärkeää, että järjestelmä rakentuu taloudellisesti kestävälle pohjalle.

Sosiaaliturvan kokonaisuuteen liittyy myös hanke eläkejärjestelmän uudistamisesta. Toimintavuonna KT:n työmarkkina-asiamies Juha Knuuti osallistui kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien
yhdistämistä valmistelevan työryhmän työskentelyyn. Myös tätä työryhmää koordinoi STM, ja valmistelua jatkui aiemman, eläkejärjestelmien erillisyyttä selvittäneen työryhmän ehdotusten ja päälinjausten pohjalta. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus kunnallisen eläkejärjestelmän ja yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän yhdistämisestä. KT:n näkökulmasta uudistuksessa on tärkeää muun muassa se, että kuntatyönantajat eivät joudu epäedulliseen asemaan suurempien eläkemaksujen vuoksi.

Lisäksi toimintavuonna jatkettiin Marinin hallituksen perhevapaauudistuksen valmistelua. KT osallistui työhön muiden työmarkkinaosapuolten kanssa. KT piti valmistelussa tärkeänä sitä, että uudistuksesta tulee sellainen, että se parantaa aidosti tasa-arvoa lisäämättä työnantajien kustannuksia.

Uudistuksia iäkkäiden henkilöiden palveluihin

Iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamista jatketiin keväällä 2020. Muutos henkilöstömitoitukseen oli valmisteltu jo vuonna 2019, mutta STM:n koordinoima työryhmä jatkoi muiden toimeksiantoon sisältyvien kokonaisuuksien selvittelyä. Näihin kuuluivat muun muassa kotihoidon riittävyyden turvaaminen ja seuranta sekä ympärivuorokautisen hoidon mitoituksen seuranta.

Elokuussa 2020 tuli myös voimaan laki, joka tuo vanhuspalvelulakiin lakisääteisen 0,7:n henkilöstömitoituksen porrastetusti. KT pitää tärkeänä, että mitoitukseen siirtymäaika, joka antaa mahdollisuuden sen alittamiseen 1.4.2023 asti, jotta kunnat ja kuntayhtymät pystyvät varautumaan lisähenkilöstön rekrytointiin. KT edellytti myös, että uudistuksesta aiheutuvat lisäkustannukset korvataan täysimääräisesti.

Työvoiman palvelurakenteeseen, muutosturvaan ja paikallisen sopimiseen etsittiin ratkaisuja

Yksi Marinin hallituksen keskeisistä tavoitteista on ollut työllisyyden parantaminen ja työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Korona vaikutti luonnollisesti näiden tavoitteiden aikatauluun. Lisäksi työllisyystoimenpiteiden valmistelussa oli otettava huomioon koronakriisin vaikutukset toimintaympäristöön.

Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä ohjaa hallitusohjelman toteuttamista ja sen apuna toimii alatyöryhmiä. Työ- ja elinkeinoministeriö muutti alatyöryhmien tehtäviä ja kokoonpanoja kesken toimintavuoden siten, että vanhoja alatyöryhmiä lopetettiin ja palveluita, etuuksia ja osallisuutta selvittämään asetettiin uusi työryhmä.

KT osallistui kolmen alatyöryhmän työskentelyyn eli työryhmiin, joissa selvitettiin

  • työvoimapolitiikan palvelurakennetta 
  • palveluita, etuuksia ja osallisuutta
  • paikallista sopimista.

Työvoimapolitiikan palvelurakennetta käsittelevän alatyöryhmän tehtävänä on uudistaa työ- ja elinkeinopalvelut tukemaan nopeaa työllistymistä. Ryhmä seuraa työllisyyden kuntakokeiluja sekä niiden tuloksia ja vaikuttavuutta. 

Korona vaikutti siihen, että työ- ja elinkeinoministeriö asetti elokuussa 2020 uuden, palveluita, etuuksia ja osallisuutta selvittävän alatyöryhmän tukemaan hallitusta työllisyystoimenpiteiden valmistelua. Työryhmän toimeksianto oli hyvin laaja. Siihen kuului muun muassa valmistella ehdotukset palkkatuen uudistamisesta ja käytön lisäämisestä sekä työttömyysturvan uudistamisesta. Lisäksi työryhmältä odotettiin ehdotuksia osatyökykyisten ja muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden parantamisesta, osaamistarpeisiin vastaamisesta, digitaalisen osaamisen kehittämisestä ja työperäisen maahanmuuton parantamisesta. 

Paikallisen sopimisen työryhmässä selvitettiin toimeksiannon mukaisesti mahdollisuuksia laajentaa paikallista sopimista. Työryhmä jätti helmikuussa 2020 selvityksensä, jossa se kuvasi paikallisen sopimisen nykytilaa. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä kantoja paikallisen sopimisen taloudellisista ja työllisyysvaikutuksista. Työryhmä jatkoi ehdotusten valmistelun selvityksen pohjalta.

KT mukana rakentamassa tilannekuvaa kunnista

Vuonna 2019 aloitettu työ kuntien tilannekuvan rakentamiseksi jatkui toimintavuonna. Työskentelyä koordinoi valtiovarainministeriö ja KT:sta siihen osallistui tutkimuspäällikkö Mika Juutinen

Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskäsitys kuntien tilanteesta ja lähivuosien näkymistä hallituksen päätöksenteon perustaksi. Taustalla oli myös ajatus siitä, että toimintaympäristön muutokset ja kuntien erilaisuus nostavat esiin tarpeen tarkastella sitä, miten kansalaisille voidaan turvata tasa-arvoisesti lakisääteiset palvelut ja niiden rahoitus. 

Tietoa kerättiin muun muassa kuntien palveluista, väestökehityksestä, elinvoimaisuudesta ja taloustilanteesta. Lisäksi kunnan talouden kehityksen ennakoimiseksi tehtiin kuntakohtaiset painelaskelmat. Tilannekuva julkaistiin kesäkuussa 2020.

Opetuspuolen työryhmissä kehitettiin ammatillista koulutusta, oppisopimuskoulutusta ja opettajankoulutusta

KT osallistui toimintavuonna opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimiin työryhmiin, joissa kehitettiin muun ammatillisen koulutuksen laatua ja tasa-arvoa, oppisopimuskoulutusta, opettajankoulutusta ja jatkuvaa oppimista.

KT:lla oli myös edustaja Oikeus oppia -työryhmässä, jonka tavoitteena on parantaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa kehittämisohjelman kautta. Tavoitteena on myös käynnistää hankkeita, joissa kehitetään uusia innovatiivisia tapoja tukea oppimista ja koulunkäyntiä esi- ja perusopetuksessa.

KT:n osallistui myös ministeriön ennakointifoorumeiden ja työelämätoimikuntien työhön.