Paikalliset tulkintaerimielisyydet

Jos virka- tai työehtosopimuksen määräyksien tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy paikallisesti erimielisyyttä, niistä käydään paikallisen työnantajan ja pääsopijajärjestön edustajien kesken paikallisneuvottelut.

Neuvottelumenettelystä on määräykset kunnallisessa pääsopimuksessa. Suurin osa työ- ja virkaehtosopimusmääräyksiin liittyvistä erimielisyyksistä ratkeaa paikallisella tasolla, mikä on myös KT:n tavoite. 

Mikäli paikallisneuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, paikallinen tulkintaerimielisyys voidaan tuoda ratkaistavaksi KT:n ja pääsopijajärjestön väliseen keskusneuvotteluun.

91 keskusneuvottelupyyntöä

Toimintavuonna KT:lle jätettiin 91 keskusneuvottelupyyntöä, mikä on 30 pyyntöä vähemmän kuin edellisvuonna. Keskusneuvottelu voi päättyä yksimieliseen ratkaisuun, molempien osapuolten kompromissiin tai se voi jäädä erimieliseksi. Osa keskusneuvotteluista sisältää hyvin laajoja kokonaisuuksia ja vaativat paljon selvittelyä. Keskusneuvottelut voivat olla vireillä hyvin pitkään. 

Mikäli erimielisyys ei ratkea keskusneuvotteluissa, asia voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Toimintavuonna tuli vireille yhteensä 9 työtuomioistuinasiaa, joka sekin oli huomattavasti vähemmän kuin edellisvuonna (17). 

Järjestöille sakkoja laittomista työtaistelutoimista

KT vei toimintavuoden aikana työtuomioistuimeen useita järjestöjen ja niiden paikallisten osastojen järjestämiä työtaistelutoimia, joista tumioita odotetaan seuraavan vuoden puolella. 

Toimintavuonna työtuomioistuin antoi ratkaisuja vuonna 2019 järjestetyistä työtaisteluista. 
Kesäkuussa annetussa työtuomioistuimen tuomiossa (TT 2020:52) Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL:lle ja sen Rauman osasto tuomittiin hyvityssakkoihin laittomista työtaistelutoimista, jotka järjestettiin marraskuussa 2019 Raumalla.

Toisessa myös kesäkuussa annetussa tuomiossa (TT 2020:51) JHL ja kaksi sen ammattiosastoa tuomittiin hyvityssakkoihin laittomasta ulosmarssista, joka järjestettiin Porissa marraskuussa 2019.

Työtuomioistuimen kesäkuussa antaman tuomion (TT 2020:50) mukaan myös Tehyn ja SuPerin sekä näiden Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ammattiosastojen järjestämät työtaistelut Kuopion yliopistollisessa sairaalassa syyskuussa 2019 olivat laittomia. Laittomiksi tuomittiin  myös Tehyn ja SuPerin sekä niiden Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ammattiosastojen järjestämät työtaistelut Lahdessa elokuussa 2019 (TT 2020:48). Molemmissa tuomioissa järjestöt tuomittiin hyvityssakkoihin.

Lisäksi työtuomioistuin, hovioikeus ja korkein oikeus antoivat alla olevat merkittävät kunta-alaa koskevat ratkaisut: 

  • TT 2020:83: Työtuomioistuimen paikallista sopimista koskevan tuomion mukaan kaupunki ei painostanut ketään säästöneuvotteluissa. Työtuomioistuin toteaa ratkaisussaan, että kaupungilla oli kiistatta taloudelliseen tilanteeseensa liittyvät asialliset syyt yhteistoimintaneuvottelujen aloittamiselle ja säästötoimille. Riidatonta on sekin, että kaupunki on voinut esittää järjestöjen pääluottamusmiehille paikallisen sopimuksen solmimista.
  • TT 2020:90: Työtuomioistuimen 22.10.2020 antaman ratkaisun mukaan osa-aikaisen työsuojeluvaltuutetun korvaus tuli maksaa suhteutettuna osa-aikaprosenttiin. Korvauksen maksaminen työajan suhteessa on vastannut sopijaosapuolten yhteistä tarkoitusta. Vaikka lokakuussa annettu tuomio koski nimenomaisesti työsuojeluvaltuutetun korvausta, tuomiolla on laajempi vaikutus myös osa-aikaisen luottamusmiehen korvauksen tulkintaan.
  • TT 2020:98: Työtuomioistuimen 22.11.2020 antaman ratkaisun mukaan työnantaja ei rikkonut KVTES:n määräyksiä, kun se ei maksanut osastonsihteereille lisätyökorvauksia takautuvasti työtuomioistuimen tuomion TT 2019:104 johdosta. Vaikka kaupungin katsottiin soveltaneen osastonsihteereihin väärää työaikamuotoa ennen tuomion antamista, kaupunki ei rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetun tavoin. Vastaavasti kaupungin ei katsottu rikkoneen KVTES:n määräyksiä jättäessään maksamatta osastonsihteereille lisätyökorvauksia, jotka perustuvat laskelmaan toimistotyöajan noudattamisesta ennen tuomion TT 2019:104 antamista. Hyvityssakkovaatimusten hyväksyminen olisi työtuomioistuimen mukaan johtanut ristiriitaan tuomion TT 2019:104 kanssa.
  • TT 2020:57: Työtuomioistuin hylkäsi 9.6.2020 antamassaan ratkaisussa kanteen, jossa vaadittiin varallaoloajan lukemista työajaksi ja KT:lta hyvinvointikuntayhtymältä hyvityssakkoja sekä ylityökorvauksia. Kiista koski laboratoriohoitajien varallaoloa ja sen lukemista työajaksi. Työtuomioistuimen mukaan työntekijöiden työtehtävät eivät keskimääräin tarkastellen ole varallaolon aikana toistuneet niin lyhyin väliajoin, että varallaolo olisi katsottava työajaksi koko kanteessa mainittuna aikana.
  • Turun hovioikeus 11.6.2020, tuomio nro 405: Hovioikeus antoi 11.6.2020 ratkaisun, joka koski sovitun työaikamuodon muuttamista. Tapauksessa työaikajärjestelmästä oli sovittu työntekijän työsopimuksessa. Hovioikeus katsoi, että työaikajärjestelmän muutos muodollisesta jaksotyöajasta yleistyöajaksi ei vaikuttanut työntekijän työsuhteeseen olennaisesti. Työnantaja sai muuttaa työaikamuotoa yksipuolisesti. Turun hovioikeuden päätöksestä huolimatta oikeuskäytännöstä tuleva ohjenuora on se, että työaikamuotoa koskevan ehdon muutosta ei pidetä olennaisena, ellei ole sovittu nimenomaisesti tietystä työajasta. Jos työsopimuksessa on sovittu. 
  • KKO 2020:4: Kaupunki voitti korkeimmassa oikeudessa (KKO 2020:4) tasapuolista kohtelua koskevan riidan. Kyse oli pelastuslaitoksen palveluksesta palomiehenä olleesta henkilöstä, joka työskenteli osan työajastaan perustason ensihoitotehtävissä. Tuomion mukaan palomiehen hoitamat ja perustason ensihoitajan tehtävät eivät olleet vertailukelpoisia, minkä vuoksi niitä ei voitu pitää palkkauksen arvioinnin kannalta samoina tai samanarvoisina. 

Lisää aiheista Kuntatyönantaja-lehdestä: