Työmarkkinajohtajan puheenvuoro

Poikkeuksellinen toimintavuosi 2020

Maailmanlaajuinen koronapandemia kriisiytti suomalaisen yhteiskunnan ja kuntasektorin, ja tämän vaikutuksia korjaamme vielä pitkään. Toimintavuosi jää historiaan poikkeuksellisena vuotena. 

Käytännön vastuun koronakriisin ratkaisemisesta ja torjunnasta kantoivat kansainvälisessäkin vertailussa menestyksekkäästi kunnat ja kuntayhtymät. Valmiuslaki otettiin käyttöön ensimmäisen kerran sotien jälkeen. Kunnat ja kuntayhtymät joutuivat koronan vuoksi järjestelemään toimintoja ja henkilöstöä uusilla tavoilla. KT ohjeisti laaja-alaisesti kuntatyönantajia koronasta johtuvista kunnallisen henkilöstön työtehtävien muutoksissa, johtamisessa, lomautuksissa ja muissa palvelussuhdeasioissa. 

Kunta-alan sopimukset allekirjoitettiin kesäkuussa 

Kunta-alan pitkittyneet ja vaikeat sopimusneuvottelut saatiin lopulta päätökseen vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen ja sopimukset allekirjoitettiin kesäkuun puolivälissä. Koko neuvotteluprosessi kesti vuoden, ja viimeiset kuukaudet neuvoteltiin poikkeuksellisesti etänä. Kunta-alan ratkaisuhakuinen neuvottelukulttuuri oli kovalla koetuksella. 

Neuvottelujen kohteena olevien asioiden laajuudesta ja vaikeusasteesta johtuen neuvottelujen yllä leijui jatkuva kriisiytymisen uhka ja ratkaisun siirtyminen syksyyn. Neuvotteluja vaikeuttivat kunta-alan ammattijärjestöjen kovat vaatimukset, joita olivat muun muassa työmarkkinoiden yleisen linjan ylittävät palkankorotukset ja palkkaohjelmat, koronalisät, pääsopimuksen irtisanominen ja sopimusoikeuksia koskevat vaatimukset. Vaikeiden neuvottelujen jälkeen ja kriisiolosuhteissa alkukesästä saavutettu yleisen linjan mukainen neuvotteluratkaisu toi kuitenkin kunta-alalle kaivattua vakautta. 

Yksityisen sektorin sopimuksista liikkeelle lähtenyt kilpailukykysopimuksen työajan pidennyksen purkaminen korvaavilla määräyksillä toteutui myös kunta-alan sopimuksissa.

Sopimus- ja neuvottelujärjestelmää koskevan pääsopimuksen uudistaminen merkitsee suurinta sopimusjärjestelmän muutosta koko KT:n historiassa. Neuvottelut uusista sopimusaloista kestävät vuosia ja useita sopimuskausia tästä eteenpäin. 

Korona kuritti taloutta 

Koronakriisi heikensi jo ennestään heikossa kunnossa olevaa kuntataloutta noin 2 miljardilla eurolla vuonna 2020. Hallituksen perusteltu ja määräaikainen taloudellinen koronatuki kunnille vähensi merkittävästi kuntien ja kuntayhtymien lomautus- ja irtisanomistarpeita. 

Korona vaikutti voimakkaasti koko Suomen talouteen ja työllisyyteen. Kunta-alan neuvottelujen kanssa samaan aikaan käydyissä keskusjärjestöneuvotteluissa KT oli mukana sopimassa laajaa yritysten pelastuspakettia, jolla pyrittiin estämään konkurssit ja irtisanomiset. Työttömyys lisääntyi lomautusten yleistyessä, mutta Työllisyysrahaston talous ja suomalainen työttömyysturvajärjestelmän rahoitus kestivät koronan vaikutukset työllisyyteen. 

Kunta-alan edunvalvontaa työryhmissä  

KT vaikutti useissa kaksi- ja kolmikantaisissa työryhmissä, joiden työ tähtäsi Marinin hallituksen asettaman 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseen ja muihin hallitusohjelmassa sovittuihin asioihin. 

KT:n pitkäaikaisesta tavoitteesta yhdistää yksityisen ja julkisen sektorin eläkejärjestelmät neuvoteltiin koko vuoden ajan.

KT:n useiden vuosien sitkeä työ tuotti tulosta, kun KT nimesi ensimmäisen kerran historiassa työnantajaedustajat Kevan hallintoon.  

Sote-uudistuksen valmistelu aktivoitui 

Kunta-alan edunvalvonnalle lisäpainetta toi sopimusneuvottelujen kanssa samaan aikaan tapahtunut Marinin hallituksen sote-uudistuksen valmistelu. Hallituksen lakiesitys määrittelee henkilöstö- ja eläkelainsäädännön ohella KT:n asemaa työnantajaorganisaationa. 

Toteutuessaan sote-uudistus muuttaa KT:n asemaa merkittävällä tavalla. Osana sote-lainsäädäntöpakettia on esitys kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä. Sen mukaan KT:sta tulisi kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös hyvinvointialueiden valtakunnallinen työnantajaorganisaatio. Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden määräysvallassa olevat yhtiöt, säätiöt ja osuuskunnat voisivat liittyä uuden KT:n jäseneksi. Eduskunnalle loppuvuodesta annettu hallituksen esitys vastasi pitkälti KT:n tavoitteita. 

Tukea kehittämiseen ja johtamistaitoihin  

Työelämän kehittämishankkeissa kuusivuotinen Kunteko-ohjelma päättyi, mutta KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt sopivat kunta-alan sopimusratkaisussa jatkavansa eri tavoin laaja-alaista yhteistoiminnallista kehittämistyötä.  

Toimintavuonna tuimme sote-työnantajien muutosjohtamista, strategista henkilöstöjohtamista ja kehittämistyötä muun muassa Soteliiderit-hankkeen avulla. Yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa Etänä enemmän -hankkeessa osallistuimme työnantajien johtamisvalmiuksien muun muassa kriisi- ja etäjohtamisen tukemiseen. Käynnistimme vuoden aikana myös oman Lähijohtamisen Akatemian oppimisalustan esihenkilöiden oman ja tiimien osaamisen kehittämiseen.  

Hyvä yhteistyö ja verkostot kantavat poikkeusaikoina

Toimintavuosi oli myös KT:n työnantajaedunvalvonnan 50. vuosi, sillä 1. joulukuuta 1970 aloitti KT Kunnallisena sopimusvaltuuskuntana. Juhlavuotta oli tarkoitus viettää yhteisissä kohtaamisissa, mutta 2020 oli etätyön ja etäyhteyksin tapahtuvan yhteistyön vuosi.  

KT:n työnantajille suunnatut palvelut tuotimme poikkeusoloissa ja kovassa työpaineessa. KT:n asiantuntijat vastasivat muun muassa ennätysmäärään työnantajilta tulleisiin kysymyksiin palvelusähköposteina. Myös koulutustapahtumia ja webinaareja järjestettiin ennätyksellisen paljon etänä.  

Poikkeuksellisen haastavasta ja kuormittavasta toimintavuodesta emme olisi selvinneet ilman osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä. Kiitän KT:n henkilöstöä työpanoksesta ja venymisestä. Kiitän myös KT:n valtuuskuntaa, kuntatyönantajia, työnantajaverkostoja ja yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä, jonka merkitys korostui poikkeusaikana. 

 

Markku Jalonen,
kunta-alan työmarkkinajohtaja