Uutta lainsäädäntöä ja lainsäädännön muutoksia

Toimintavuonna tuli voimaan lakimuutoksia, joilla on merkitystä kunta-alan palvelussuhteisiin. Erityisen paljon vaikutusta oli vuoden alussa voimaan tulleella työaikalailla. Sopijaosapuolet neuvottelivat sen edellyttämistä päivityksistä kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin 2020–2021.

Uusi työaikalaki voimaan

Toimintavuoden alussa tuli voimaan uusi työaikalaki. Eräät työaikalain säännökset tulivat sovellettaviksi kunnallisissa palvelussuhteissa heti vuoden 2020 alusta lukien, kuten esimerkiksi uusi vuorokausileposäännös, jolla oli merkitystä jaksotyön työvuorosuunnitteluun. 

Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa on laajasti sovittu työaikaa koskevista määräyksistä Siirtymäsäännöksen mukaan työnantaja saa soveltaa työehtosopimuksen työaikalaista poikkeavia määräyksiä työehtosopimuksen voimassaolon päättymiseen saakka. KVTES 2018–2019:n työaikaa koskevia sopimusmääräyksiä noudatettiin sopimuskauden loppuun 31.3.2020 asti.

Uudessa työaikalaissa oli kuitenkin eräitä määräyksiä, joista ei voinut sopia enää toisin valtakunnallisella työ- ja virkaehtosopimuksella, kuten työajaksi luettava aika ja viikkolevon menettämisen korvaaminen.

Sopimusratkaisusta 2020–2021 neuvoteltaessa sopijaosapuolet sopivat uuden työaikalain edellyttämistä päivityksistä kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin. Työaikalaista johtuvat sopimusmääräysmuutokset tulivat voimaan 1. huhtikuuta alkaen ja niitä sovellettiin takautuvasti.

KVTES:n työaikaluvun käsitteitä muutettiin vastaamaan työaikalaissa käytettyjä käsitteitä. Muutoksia tuli muun muassa määräyksiin, jotka koskevat enimmäistyöaikaa, varallaoloa, lepoaikoja ja jaksotyötä.

Lääkärisopimuksen työaikamääräyksiin tuli paljon muutoksia. Keskeisimmät muutokset koskevat työajaksi luettavaa aikaa, lepoaikoja ja enimmäistyöaikaa. Kaikki työpaikalla tapahtuva päivystys luetaan työajaksi.
 

Henkilöstömitoitus voimaan porrastetusti

Vanhuspalveluiden henkilöstömitoitusta koskevat lainmuutokset tulivat voimaan 1. lokakuuta. Muutokset koskevat henkilöstömitoitusta tehostetussa asumispalvelussa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa.

Mitoitus tulee voimaan neljässä vaiheessa. Toimintavuoden lokakuusta alkaen henkilömitoituksen tuli olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohden. Vuoden 2021 alusta 0,55 ja vuoden 2022 alusta vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Täysimääräisenä henkilöstömitoitus, eli 0,7 työntekijää asiasta kohden tulee voimaan huhtikuun alussa 2023.

Lain tultua voiman ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikköjen henkilöstömitoituksessa otetaan huomioon vain välitöntä asiakastyötä tekevät laissa tarkoitetut työntekijät.

Sairaanhoitajien oikeus määrätä lääkkeitä laajeni

Sairaanhoitajien oikeus määrätä lääkkeitä laajeni toimintavuoden alussa, kun määrättävissä olevaa lääkevalikoimaa laajennettiin. Sairaanhoitaja saa määrätä lääkkeitä vain, jos hän on käynyt vaadittavan koulutuksen ja saanut lääkkeisiin kirjallisen määräyksen toimintayksikön vastaavalta lääkäriltä.

Työnantajille palautui ilmoitus- ja tiedottamisvelvoitteita irtisanomistilanteissa

Tuotannollisiin ja taloudellisiin irtisanomistilanteisiin liittyvät työnantajan ilmoitus- ja tiedottamisvelvollisuudet palasivat toimintavuonna lainsäädäntöön.

Työsopimuslakiin, merityösopimuslakiin ja kunnalliseen viranhaltijalakiin palasivat säännökset työnantajan velvollisuudesta tiedottaa vähintään kymmenen työntekijän irtisanomisesta TE-toimistolle sekä velvollisuudesta tiedottaa työntekijälle tämän oikeudesta työllisyyssuunnitelmaan. Vastaavat säännökset oli kumottu vuonna 2017. Uudet säännökset tulivat voimaan keväällä 2020.

 

Lisää aiheista Kuntatyönantaja-lehdessä