Työmarkkinajohtajan puheenvuoro

Voit poistaa/ottaa käyttöön tekstityksen videon oikeasta alalaidasta löytyvästä valikosta, kohdasta: CC.

Kilpailukykysopimus käänsi taloutta nousuun

Suomen työmarkkinahistoriassa poikkeuksellinen kilpailukykysopimus tuli voimaan helmikuun alusta. Tämän pitkään neuvotelluin sopimuksen tavoitteena oli se, että Suomen kilpailukyky paranee ja meidän työllisyys kehittyy myönteisesti.

Sitä kautta myöskin julkinen talous hyötyy tästä kehityksestä.

Kilpailukykysopimus vaikutti omalta osaltaan merkittävästi siihen, että Suomen talous kääntyi kasvuun ja työllisyys kehittyi. Me KT:ssa olimme vahvasti tätä sopimusta tekemässä ja vaikuttamassa sen sisältöön.

Suomen malli jäi syntymättä

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin myöskin siitä, että Suomen työmarkkinamallissa palataan niin sanottuihin liittokohtaisiin tai toimialakohtaisin neuvotteluihin. Alkuvuodesta me yritimme muodostaa niin sanottua Suomen mallia, joka olisi ollut tämmöinen koordinoitu palkkamalli, neuvottelumalli, kaikille Suomen toimialoille ja liittokohtaisiin neuvotteluihin. Tässä työssä me emme päässeet eteenpäin.

Kunta-alan neuvottelut alkoivat syksyllä

Kunta-alan virka- ja työehtosopimusneuvottelut käynnistyivät keväällä alustavilla neuvotteluilla. Me kävimme läpi muun muassa talouden tilaa ja sitten esitimme alustavia tavoitteita niin työnantajapuolelta kuin palkansaajapuolelta näissä neuvotteluissa. Me tarkensimme ja teimme näitä yhteisiä työnantajatavoitteita erilaisissa työnantajaverkostoissa ja sitten KT:n valtuuskunta hyväksyi neuvottelutavoitteet. Loppusyksystä neuvottelut tiivistyivät ja ne johtivat lopulta sitten tulokseen alkuvuodesta 2018.

KT mukana verkostoissa

KT:lla oli merkittävä rooli sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa. KT:n asiantuntijat olivat mukana lukuisissa lainsäädäntö- ja muissa työryhmissä, joissa valmisteltiin, voi sanoa, Suomen hallintohistorian suurinta uudistusta. Me tuimme KT:n muutostuen kautta kuntatyönantajia ennen kaikkea erilaisten työnantajaverkostojen kautta. Me kävimme vuoropuhelua työnantajien kanssa ja pyrimme tukemaan kaikkia työnantajan organisaatioita.

Uusi järjestelmä rakenteilla

Sote- ja maakuntauudistus muuttaa perustavalla tavalla toteutuessaan nykyistä kunnallista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää.

Toimintavuoden aikana KT ja pääsopijajärjestöt neuvottelivat uudesta sopimus- ja neuvottelujärjestelmästä, joka liittyy uudistuviin kuntiin, julkiseen maakuntaan ja niitten yrityksiin. Me pääsimme neuvotteluissa varsin pitkälle, mutta keskeytimme nämä neuvottelut siinä vaiheessa, kun aloitimme varsinaiset työmarkkinaneuvottelut. 

Uusi KT rakentuu

Me KT:ssa valmistauduimme myöskin siihen, että KT:n asema olennaisesti, jos ja kun sote- ja maakuntauudistus toteutuu.

Me valmistauduimme KT:n hallinnon osalta siihen, että KT:sta tulee myöskin sitten maakuntien työnantajaorganisaatio. Kuitenkin tämä lainsäädäntö siirtyi vuodella eteenpäin, josta seurasi myöskin se, että koko KT:n aseman, lain voimaantulo siirtyi vuodella eteenpäin.

Kuitenkin KT:n valtuuskunnan toimikautta jatkettiin vuoden loppuun saakka.

Työelämän kehittäminen jatkui

Neuvottelu- ja sopimustoiminnan ja muun edunvalvonnan lisäksi me kehitimme toimintavuonna vahvasti työelämää ja henkilöstöjohtamista.

Me päätimme myöskin jatkaa pääsopijajärjestöjen kanssa yhteistä työelämän kehittämisohjelmaa, jonka nimi muuttui vielä kunta-alan ja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelmaksi. 

KT vaikutti yli sadassa toimielimessä

KT on myöskin työmarkkinakeskusjärjestö. Vaikka työmarkkinakeskusjärjestöt eivät enää teekään varsinaisia työmarkkinasopimuksia, niin olimme toimintavuonna vaikuttamassa yli sadassa työmarkkinakeskusjärjestöjen työryhmässä tai muissa työmarkkinaorganisaatioissa.

Sen lisäksi annoimme noin 50 lausuntoa erilaisista lainsäädäntöhankkeista.

Tuloksen takana osaava henkilöstö

Toimintavuosi oli meille monella tavalla poikkeuksellinen ja hyvin, hyvin työntäyteinen, mutta hyvin pitkälle KT:n osaavan henkilöstön avulla me pärjäsimme hyvin tänäkin vuonna.

Kilpailukykysopimus

Kilpailukykysopimuksen mukaiset kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset tulivat voimaan 1. helmikuuta 2017.

Kilpailukykysopimus

Sote- ja maakuntauudistus

KT piti esillä työnantajan ääntä sote- ja maakuntauudistuksessa sekä tarjosi muutostukea työnantajille.

Sote- ja maakuntauudistus

Ammatillisen koulutuksen reformi

Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvassa ammatillisen koulutuksen reformissa uudistettiin ammatillisten opettajien työtä.

Ammatillisen koulutuksen reformi

KT valmistautui muutokseen

KT valmistautui asemansa muuttumiseen sote- ja maakuntauudistuksessa.

KT valmistautui muutokseen

Eläkejärjestelmät muutoksessa

Sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa omalta osaltaan myös eläkejärjestelmiin.

Eläkejärjestelmät muutoksessa