Työmarkkinajohtajan puheenvuoro

Voit poistaa/ottaa käyttöön tekstityksen videon oikeasta alalaidasta löytyvästä valikosta, kohdasta: CC.

Kilpailukykysopimus käänsi taloutta nousuun

Suomen työmarkkinahistoriassa poikkeuksellinen kilpailukykysopimus tuli voimaan helmikuun alusta. Tämän pitkään neuvotelluin sopimuksen tavoitteena oli se, että Suomen kilpailukyky paranee ja meidän työllisyys kehittyy myönteisesti.

Sitä kautta myöskin julkinen talous hyötyy tästä kehityksestä.

Kilpailukykysopimus vaikutti omalta osaltaan merkittävästi siihen, että Suomen talous kääntyi kasvuun ja työllisyys kehittyi. Me KT:ssa olimme vahvasti tätä sopimusta tekemässä ja vaikuttamassa sen sisältöön.

Suomen malli jäi syntymättä

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin myöskin siitä, että Suomen työmarkkinamallissa palataan niin sanottuihin liittokohtaisiin tai toimialakohtaisin neuvotteluihin. Alkuvuodesta me yritimme muodostaa niin sanottua Suomen mallia, joka olisi ollut tämmöinen koordinoitu palkkamalli, neuvottelumalli, kaikille Suomen toimialoille ja liittokohtaisiin neuvotteluihin. Tässä työssä me emme päässeet eteenpäin.

Kunta-alan neuvottelut alkoivat syksyllä

Kunta-alan virka- ja työehtosopimusneuvottelut käynnistyivät keväällä alustavilla neuvotteluilla. Me kävimme läpi muun muassa talouden tilaa ja sitten esitimme alustavia tavoitteita niin työnantajapuolelta kuin palkansaajapuolelta näissä neuvotteluissa. Me tarkensimme ja teimme näitä yhteisiä työnantajatavoitteita erilaisissa työnantajaverkostoissa ja sitten KT:n valtuuskunta hyväksyi neuvottelutavoitteet. Loppusyksystä neuvottelut tiivistyivät ja ne johtivat lopulta sitten tulokseen alkuvuodesta 2018.

KT mukana verkostoissa

KT:lla oli merkittävä rooli sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa. KT:n asiantuntijat olivat mukana lukuisissa lainsäädäntö- ja muissa työryhmissä, joissa valmisteltiin, voi sanoa, Suomen hallintohistorian suurinta uudistusta. Me tuimme KT:n muutostuen kautta kuntatyönantajia ennen kaikkea erilaisten työnantajaverkostojen kautta. Me kävimme vuoropuhelua työnantajien kanssa ja pyrimme tukemaan kaikkia työnantajan organisaatioita.

Uusi järjestelmä rakenteilla

Sote- ja maakuntauudistus muuttaa perustavalla tavalla toteutuessaan nykyistä kunnallista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää.

Toimintavuoden aikana KT ja pääsopijajärjestöt neuvottelivat uudesta sopimus- ja neuvottelujärjestelmästä, joka liittyy uudistuviin kuntiin, julkiseen maakuntaan ja niitten yrityksiin. Me pääsimme neuvotteluissa varsin pitkälle, mutta keskeytimme nämä neuvottelut siinä vaiheessa, kun aloitimme varsinaiset työmarkkinaneuvottelut. 

Uusi KT rakentuu

Me KT:ssa valmistauduimme myöskin siihen, että KT:n asema olennaisesti, jos ja kun sote- ja maakuntauudistus toteutuu.

Me valmistauduimme KT:n hallinnon osalta siihen, että KT:sta tulee myöskin sitten maakuntien työnantajaorganisaatio. Kuitenkin tämä lainsäädäntö siirtyi vuodella eteenpäin, josta seurasi myöskin se, että koko KT:n aseman, lain voimaantulo siirtyi vuodella eteenpäin.

Kuitenkin KT:n valtuuskunnan toimikautta jatkettiin vuoden loppuun saakka.

Työelämän kehittäminen jatkui

Neuvottelu- ja sopimustoiminnan ja muun edunvalvonnan lisäksi me kehitimme toimintavuonna vahvasti työelämää ja henkilöstöjohtamista.

Me päätimme myöskin jatkaa pääsopijajärjestöjen kanssa yhteistä työelämän kehittämisohjelmaa, jonka nimi muuttui vielä kunta-alan ja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelmaksi. 

KT vaikutti yli sadassa toimielimessä

KT on myöskin työmarkkinakeskusjärjestö. Vaikka työmarkkinakeskusjärjestöt eivät enää teekään varsinaisia työmarkkinasopimuksia, niin olimme toimintavuonna vaikuttamassa yli sadassa työmarkkinakeskusjärjestöjen työryhmässä tai muissa työmarkkinaorganisaatioissa.

Sen lisäksi annoimme noin 50 lausuntoa erilaisista lainsäädäntöhankkeista.

Tuloksen takana osaava henkilöstö

Toimintavuosi oli meille monella tavalla poikkeuksellinen ja hyvin, hyvin työntäyteinen, mutta hyvin pitkälle KT:n osaavan henkilöstön avulla me pärjäsimme hyvin tänäkin vuonna.

Konkurrenskraftsavtalet gav ekonomiskt uppsving

Konkurrenskraftsavtalet, som är exceptionellt på den finländska arbetsmarknaden, trädde i kraft i februari. Avtalet föregicks av långa förhandlingar och har som mål att öka Finlands konkurrenskraft och förbättra sysselsättningen.

Utvecklingen gagnar därmed också den offentliga ekonomin.

Konkurrenskraftsavtalet bidrog i hög grad till att Finlands ekonomi fick ett uppsving och sysselsättningen förbättrades. Vi på KT hade en aktiv roll i utformningen av avtalet.

Finlandsmodellen blev aldrig verklighet

I konkurrenskraftsavtalet avtalades det också om en återgång till branschvisa eller sektorvisa förhandlingar. I början av året försökte vi skapa en så kallad Finlandsmodell, som hade varit en samordnad lönemodell, förhandlingsmodell, för alla sektorer och branschvisa förhandlingar. Arbetet framskred inte.

Kommunsektorns förhandlingar inleddes på hösten

De kommunala kollektivavtalsförhandlingarna satte igång på våren med förberedande förhandlingar. Vi gick igenom bland annat det ekonomiska läget och både arbetsgivarsidan och löntagarsidan satte upp preliminära mål för förhandlingarna. Vi preciserade och utformade gemensamma arbetsgivarmål i olika nätverk, varefter KT:s delegation godkände förhandlingsmålen. I slutet av hösten intensifierades förhandlingarna och gav slutligen resultat i början av 2018.

KT med i nätverk

KT hade en viktig roll i beredningen av vård- och landskapsreformen. KT:s sakkunniga deltog i många lagstiftnings- och andra arbetsgrupper som beredde den största reformen i Finlands förvaltningshistoria. Genom KT:s förändringsstöd stödde vi de kommunala arbetsgivarna framför allt via olika nätverk. Vi förde dialog med arbetsgivarna och försökte stödja arbetsgivarnas alla organisationer.

Nytt system byggs upp

Om vård- och landskapsreformen blir verklighet förändras det kommunala avtals- och förhandlingssystemet i grunden.

Under verksamhetsåret förhandlade KT och huvudavtalsorganisationerna om ett nytt avtals- och förhandlingssystem för kommunerna, landskapen och deras företag. Vi kom rätt långt i förhandlingarna, men avbröt dem då de egentliga arbetsmarknadsförhandlingarna inleddes.

Det nya KT byggs upp

Vi är beredda på att KT:s ställning förändras väsentligt när och om vård- och landskapsreformen går igenom.

Vi bereder oss på att KT då också blir arbetsgivarorganisation för landskapen. Men eftersom reformlagstiftningen sköts upp med ett år blev också lagen om KT:s ställning uppskjuten.

Mandattiden för KT:s delegation förlängdes ändå till slutet av året.

Utvecklingen av arbetslivet fortsatte

Vid sidan av förhandlings- och avtalsverksamheten och den övriga intressebevakningen utvecklade vi under verksamhetsåret arbetslivet och personalledningen.

Tillsammans med huvudavtalsorganisationerna beslutade vi också fortsätta det gemensamma programmet för arbetslivsutveckling som också kommer att omfatta landskapssektorn.

KT deltog i över hundra organ

KT är en central arbetsmarknadsorganisation. Även om de centrala arbetsmarknadsorganisationerna inte längre ingår egentliga arbetsmarknadsavtal, deltog vi under verksamhetsåret i mer än hundra av de centrala organisationernas arbetsgrupper och andra arbetsmarknadsorganisationer.

Dessutom gav vi cirka 50 utlåtanden om olika lagstiftningsprojekt.

Framgång genom kunnig personal

Verksamhetsåret var på många sätt exceptionellt och väldigt arbetsdrygt, men framför allt tack vare vår kunniga personal klarade vi oss bra också under detta år.

Kilpailukykysopimus

Kilpailukykysopimuksen mukaiset kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset tulivat voimaan 1. helmikuuta 2017.

Kilpailukykysopimus

Sote- ja maakuntauudistus

KT piti esillä työnantajan ääntä sote- ja maakuntauudistuksessa sekä tarjosi muutostukea työnantajille.

Sote- ja maakuntauudistus

KT valmistautui muutokseen

KT valmistautui asemansa muuttumiseen sote- ja maakuntauudistuksessa.

KT valmistautui muutokseen

Eläkejärjestelmät muutoksessa

Sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa omalta osaltaan myös eläkejärjestelmiin.

Eläkejärjestelmät muutoksessa

Ammatillisen koulutuksen reformi

Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvassa ammatillisen koulutuksen reformissa uudistettiin ammatillisten opettajien työtä.

Ammatillisen koulutuksen reformi